3. Käytös- ja tapatietous – omasta imagosta kansainvälisyyteen ja monikulttuurillisuuteen

Pohdittavaksi

  • Miksi käyttäytyä?
  • Miltä minä näytän, kuulostan ja tunnun?
  • Mitä hyvä käytös on?
  • Miten toteutat arkipäivän huomaavaisuutta?
  • Miten tervehdit ja kättelet?
  • Miksi tapoja tarvitaan?
  • Tiedätkö mitä on kohteliaisuus?
  • Osaatko tervehtiä ja kätellä?
  • Mitä arvot ja käytösmallit heijastavat ihmisestä ja maailmasta, johon kuuluu?
  • Suudelma – mikä se on?
  • Miten pukeudutaan?
  • Mistä ensivaikutelma muodostuu?
  • Miten kieltäydytään kohteliaasti?
  • Ymmärrättekö erilaisuutta ja monikulttuurisuutta?
  • Kunnioitatko itseäsi ja muita ihmisiä?
  • Miten kohtaat uudet ihmiset ja tilanteet?
  • Törmäätkö arkipäivän konflikteihin väärillä käytös- ja tapatiedoilla?

Hyvät käytöstavat – huomisen kilpailutekijä?

Euroopan reunalla sijaitsevassa Suomessa on aina päivitelty, miten huonoa täkäläinen käytös on ollut eurooppalaisen tapakulttuurin oppeihin verrattuna. Varsinkin Euroopan Unioniin liityttäessä kansakuntamme yhdeksi murheeksi uhkasi tulla se, miten suomalaiset oppisivat eurotapoja. Mitä sitten ovat nuo eurooppalaiset sivistyneet käytöstavat? Syyt ”hyvään käytökseen” ovat toisinaan arveluttavia. Kun esimerkiksi suomalaisia miehiä moititaan siitä, etteivät nämä anna naisten mennä ensimmäisenä ovesta sisään, kannattaa muistaa tämän käytöstavan halpamainen syntyhistoria! Tavan keksivät keskiajan ritarit, jotka pelkäsivät sokkeloisen linnan käytävissä väijyviä salamurhaajia. Varmuuden vuoksi ritarit antoivat naisten mennä linnan ovista ensin.

Hyvä tapakulttuuri on huomaavaisuutta kotona, työelämässä, liikenteessä ja vaikkapa uima-altaassa. Yhteisesti sovitut elämän liikennesäännöt toimivat auton suuntavilkun tapaan, mistä kanssaihmisten on helppo päätellä mihin suuntaan kulloinkin olemme menossa. Mitä paremmin opimme tuntemaan muita kulttuureja, sitä herkemmin riisumme sinivalkoiset silmälasimme ja opettelemme käyttäytymään maassa maan tavalla. Kysymme ehkä liiketuttavalta vaimon vointia. Sellaista ei kuulu kysyä arabilta, jonka kulttuurissa naisen asema on erilainen kuin meillä. Eräissä kulttuureissa on yleistä, että ulkomaalaiselta peritään moninkertainen hinta tavaroista ja palveluista. Meillä sellaista kutsutaan huijaukseksi. Vaikka tietäisimme miten omassa kulttuurissamme käyttäydytään eri tilanteissa, se ei aina riitä kansainvälisissä kontakteissa. Hyvä kielitaitokaan ei riitä, vaan tarvitaan hyvää viestintätaitoa. Hyvään viestintätaitoon kuuluu eri kulttuurien tunteminen. Jokainen meistä kantaa mukanaan lapsuudessaan opittuja käyttäytymismalleja, ja ne ovat sidoksissa maan historiaan, uskontoon, maantieteeseen, ilmastoon, koulutukseen jne.

Liiketoiminnassa kommunikointivaikeudet, kulttuurien erilaisuudet ja eri mentaliteettien tuottamat hankaluudet on pyrittävä eliminoimaan – tai ainakin lykkäämään mahdollisimman kauas. Tällä alueella ulkonäölliset seikat merkitsevät. Yhteisen tyylin löytäminen auttaa.

Ajatus siitä, että oma kulttuuri on kaikin puolin parempi kuin joku toinen, on ikivanha. Itse asiassa ulkomaalaisten leimaaminen alempiarvoisiksi siitä syystä, että he eivät osaa ”meidän kieltämme”, näyttää olevan tyypillistä kaikille kulttuureille.

Vierasta kieltä merkittävimpiä syitä ulkomaalaisten halveksuntaan ovat kuitenkin olleet käytöstavat ja ulkonäkö. Ihmisestä näkyy ulospäin vain 10 prosenttia siitä, millainen hän todellisuudessa on. Sen sijaan meistä näkyy kokonaan olemuksemme, pukeutumisemme, ilmeemme, ryhtimme, se mitä viestitämme yrityksestämme ja kansallisuudestamme. Jäljelle jäävä 90 prosenttia asun ja olemuksen takana ovat asenteita, arvoja, ennakkoluuloja, kokemuksia, tunteita, pelkoja ja perinteitä. Ne erottavat eri kulttuureissa kasvaneet ihmiset toisistaan.

Mutta entä tärkein? Yrityksen tärkein esite ja käyntikortti on aina siellä työskentelevä ihminen. Hänen esiintymisensä yrityksen nimissä on aina olennainen osa yrityksen imagoa. Vahva itsetunto on myönteisen sosiaalisen kommunikoinnin perusta. Ympäristöstämme meille kertyvät asenteet näkyvät myös ulkoisessa olemuksessamme. Suomalainen sanonta ”moni kakku päältä kaunis” pitää sisällään myös sen vihjauksen, että hyvin ja huolitellusti pukeutuvaa ihmistä ei pidetä aivan vakavasti otettavana – vaan keikarina tai vähintäänkin outona.

Käyttäytyminen ja pukeutuminen ovat kuin polkupyörällä ajoa. Kerran opeteltuaan, sen osaa aina. Kun perusasiat ovat hallussa, voi sitten sujuvasti kurvailla mutkissa – koko ajan ympäristöään havainnoiden. Pikkuhiljaa sisäämme kasvaa ”kansainvälisen kanssakäymisen omatunto”, joka alkaa heti kolkuttaa, jos teemme jotain väärin. Näin hyvistä suomalaisista tulee vieläkin parempia! Sydämellisesti tervetuloa tapojen pariin!

”Itse kunkin tavat muodostavat hänen kohtalonsa.”

Vaikka me ihmiset näytämme samanlaisilta, me olemme hyvin erilaisia. Itsestäänselvyyksiä ei ole olemassa ja rutiinilla on tehty kaikkein suurimmat virheet tässä maailmassa.

Käyttäytyminen ja hyvät tapakoodit ovat ihmiselle suuri ilo ja kunnia. Tapasäännöt eivät ole rajoittamassa ihmistä, vaan ne ovat vapauttamassa hänen energiaansa seurusteluun. Negatiivinen kehonkieli, esim. jäykkyys ja jännittyneisyys, ovat ominaisia henkilölle, jotka eivät hallitse tilanteen pelisääntöjä.

Kukaan ei tiedä maailmassa kaikkia asioita, siksi jokainen voi aina kysyä neuvoa.

Tavoitteet:

  • Tutustuminen kulttuuriin ja sen ymmärtäminen
  • Hyvien tapojen noudattaminen yhteisillä pelisäännöillä
  • Erilaisuuden ja monikulttuurillisuuden ymmärtäminen ja sen kunnioittaminen
  • Rohkeuden ja uskalluksen saaminen uusien ihmisten ja tilanteiden kohtaamiselle
  • Arkipäivän konfliktien välttäminen käytös- ja tapatietoudella
  • Verbaalinen ja nonverbaalinen viestintä
  • Hyvällä käyttäytymisellä “ovien avaaminen” ja selviytyminen “maailmanmatkaajana”
  • “Kun tietää, ei hermostu eikä jännitä”

I Minän ja arkipäivän huomaavaisuus:
– Miksi käyttäytyä? Osaanko tervehtiä? Saanko esitellä? Minustako seuraihminen? Miltä minä näytän, kuulostan ja tunnun?
– Hyvä käytös elämäntapana
– Verbaalinen ja nonverbaalinen kokonaisviestintä

II Sinä vapaa-ajalla ja työssä:
– Hyvät tavat ja luonteva käytös
– Opiskelu- ja työkulttuurin uudet vaatimukset
– Minä ja sinä yhteisöissä

III Suomalaisten tapakulttuuri ja seuraelämä tänään:
– Kohtelias koti- ja lähipiiri
– Kutsut ja juhlat
– Pukeutuminen
– Muodollisesti; käyntikortti, viestit, lahja-aapinen, pöytä on katettu…

IV Liike-elämän tavat – yritystilaisuudet:
– “Vieraana” kotimaassa ja ulkomailla
– Oma imago, yrityskuva ja yhteiset tapakoodit

V Matkailu avartaa – kansainvälisyyden synergiaa:
– Suomea edustamassa
– Maailman kylän aatteet ja vaatteet
– Pikaopas kulttuuripiiristä toiseen
– Ruokamatkoja maailmalla

Lämpimästi tervetuloa tapojen pariin!

Kohderyhmä:
Liike-elämän uudet osaajat, julkinen sektori ja palvelualan työntekijät, henkilöstö sekä kaikki asiasta kiinnostuneet.