Ihminen on kokonaisuus, joka muotoutuu monien vaiheiden kautta persoonallisuudeksi. Geenit, ympäristö ja oppiminen vaikuttavat persoonallisuuden kehittymiseen. Tietynlainen persoonallisuus ja sitä tukevat muut ominaisuudet toimivat myös erinomaisen yrittäjyyden perustana. Jotta voisit johtaa muita, on sinun pystyttävä ensin johtamaan itseäsi. Itsensä johtamisen hallitseva yrittäjä oivaltaa kolme ulottuvuutta – tehokkuus, oppiminen ja hyvinvointi – jotka tasapainossa ollessaan auttavat yritystä menestymään. Yrittäjä tarkastelee näitä kolmea ulottuvuutta aina sekä yksilön, tiimin että yrityksen näkökulmasta.
Luovuus ja innovatiivisuus ovat yrittäjyyden tärkeitä aineosia. Yrittäjyys syntyy innovatiivisuudesta ja innovatiivisuus puolestaan luovuudesta. Tämän päivän yrityksissä korostetaan uusiutumista ja luovuutta. Uusiutuminen ja luovuus edellyttävät jokaiselta valmiutta tarttua uusiin haasteisiin ja tämä puolestaan vaatii jokaiselta itsensä kehittämistä sekä henkilökohtaista uudistumista. Luovuuden koetaan varmistavan yrityksen olemassaolon oikeutuksen. Työpaikalla luovuus nähdään uuden etsimisenä ja vanhan kyseenalaistamisena sekä vanhasta luopumisena uusiin asioihin tartuttaessa.
Innovaatio eli uudiste ei ole pelkkä idea tai keksintö. Innovaatiot ovat yrittäjän työkaluja. Innovatiivisella ihmisellä on kyky havaita ongelmia ja taitoa kääntää ne mahdollisuuksiksi. Hän osaa konkretisoida uusia ja hyödyllisiä ideoita. Hänellä on kyky tuoda esiin ja kehittää uutta, joskus jopa jotakin ainutlaatuista, joka poikkeaa positiivisesti kilpailijoihin nähden. Innovaatiolla on uutuusarvoa ja niitä tuotettaessa tarvitaan sekä idealismia että realismia. Innovatiivisuus, kuten yrittäjyyskin viriää mahdollisuuksien näkemisestä ja tekemisestä. Yrittäjäominaisuuksiin kuuluu kyky nähdä tilaisuus ja tarttua jahkailematta mahdollisuuteen. Ehkäpä kaikkein pysyvimmiksi yrittäjyyspiirteiksi ovat jääneet korkea suoritusmotivaatio, sisäinen kontrollipremissi (-elämänhallinta), innovatiivisuus ja riskinottaminen. Yrittäjyyteen ei ainoastaan synnytä eikä sitä liioin vain peritä. Valikoitumisen ohella siihen ennen muuta kasvetaan ja opitaan.
Se, mitä ihmisenä olemme, on perityn ja opitun yhteisvaikutusta. Oikein asennoitumalla oppiminen voi olla jatkuvaa. Oppiminen ja henkinen kasvu, kuten yrittäjyyskin realisoituu koko persoonallisuutemme saralla: tiedollisella, taidollisella ja tunneperäisellä alueella. Yrittäjyys on yrittäjämäinen tapa ajatella, toimia ja suhtautua. Sisäinen yrittäjyys eli yrittäjämäinen toiminta olemassa olevassa organisaatiossa on monien suurten organisaatioiden ratkaisu kadonneen työnilon ongelmaan. Johtajan tehtävänä on ennen kaikkea sisäisen yrittäjyyden mahdollistaminen. Perinteiset johtamisopit eivät ole tähän tarkoitukseen kovinkaan käyttökelpoisia, vaan ne tarvitsevat tuekseen intuitiivisempaa, innovatiivisempaa ja innostavampaa johtamisotetta – itsensä ja koko persoonansa likoon laittamista. Siitähän sisäisessä yrittäjyydessä yksinkertaisesti on kyse. Sisäinen yrittäjyys uskaltaa, muuttuu ja menestyy!
Sekä ulkoisen että sisäisen yrittäjyyden tarve on ajassamme suuri. Yrittäjyydellä teemme vanhasta entistä tuottavampaa ja synnytämme uutta. Yrittäjyys luo ihmisten työhalulle laajempia ja pitempikestoisia edellytyksiä. Se kirvoittaa luovuutta, ahkeruutta ja kehitystä eteenpäin.
Käytännössä on havaittu, että yhdessä työskentelemisellä on paljon etuja verrattuna yksin ponnisteluun. Tiimityöskentely ja työyhteisön jäsenten yhteistyötaidot ovat nyt ja tulevaisuudessa keskeisiä menestystekijöitä toimialasta riippumatta. Yhdessä tekemisen kulttuuri ja tiimit mahdollistavat nopean ja tehokkaan oppimisen, monipuolisen ongelmanratkaisuprosessin, uusien ideoiden tuottamisen ja yhteisen uuden tiedon luomisen. Onnistunut tiimityöskentely edellyttää yrityksen johtamis- ja toimintakulttuurin muuttamista sellaiseksi, että työntekijöiden erilaisuutta ja erilaista koulutus- ja kokemustaustaa hyväksi käyttäen ryhdytään ratkaisemaan ongelmia yhdessä, luomaan yhdessä jotakin jota aikaisemmin ei ole ollut olemassa. Erilaisena yksilönäkin voi rakentavasti työskennellä yhdessä ja saavuttaa minä tein sen -tunteen sijasta me teimme sen -tunteen.
Tiimityö on esimerkiksi eläinmaailmassa luontainen yhteistyön muoto kierrättää ja vuorotella rankkoja töitä. Vain hyvin rakennetut tiimit voivat kehittyä itseohjautuviksi huippusuorittajiksi. Laadukaskaan tiimin jäsenten valmentaminen ei voi paikata tiimin rakentamisen laiminlyöntejä. On myös hyvä muistaa, että tiimit eivät ole moottoritien pikakaista tiimityöhön, pikemminkin elämyksellinen kinttupolku, jonka varrella avautuu niin yhdessä tekemisen kulttuurin harjanteita kuin notkelmiakin. Tiimin menestymiseksi on osattava valita oikeat ihmiset oikeisiin tiimirooleihin, jotta kokonaisuus saadaan toimimaan. Tiimiin valituille jäsenille on löydettävä oikeanlainen johtaja. Tiimin johtajan tehtävä on tärkeä koordinoinnin ja yhteistyön sujumisen kannalta. Johtajuus edellyttää leaderilta hyvää ihmistuntemusta ja oikeaa asennetta toimia tiimin jäsenten auttajana, joskus palvelijanakin.
Tiimityötä ei ole olemassa ilman luottamusta, avoimuutta, rehellisyyttä, yhteistyökykyä ja kommunikaatiota. Konfliktit ja kriisit kuuluvat asiaan, kun joukko erilaisia ihmisiä työskentelee yhdessä. Pulmat on otettava yhdessä käsiteltäväksi ja pohdittava porukalla eri näkökulmista ratkaisuja ongelmaan. Paras tiimityö saavutetaan silloin, kun kaikki tiimin jäsenet ovat kehittyneet niin taitaviksi yhdessä tekemisen tiimikulttuurissa, että itseohjautuvat tiimit ovat mahdollisia.
Tiimityöskentely ei ole suoritus, vaan prosessi ja matka, jossa tulee vastaan yllättäviäkin käänteitä yksin tekemisen kulttuurista siirryttäessä yhdessä tekemisen kulttuuriin. Ongelmat, haasteet ja kovat vaatimukset ovat ratkaisemista varten.
Onnistuneet tiimit, vahva sisäinen yrittäjyys sekä luovuus ja innovatiivisuus ovat tekijöitä, joista itseään johtavat persoonat ammentavat voimansa työelämän vaativassa pelikentässä. Itsensä johtaminen tarkoittaa loppujen lopuksi ainoastaan sitä, että ihminen saa tasapainoon oman FPASET -kuntonsa. FPASET on kokonaiskuntoisuutta – se on ihmisen fyysisen, psyykkisen, ammatillisen, emotionaalisen ja teknologisen kunnon tasapainoinen unioni.
Eija Keräsen kirjoittama kolumni