Elämme kiireistä aikaa. Elämässä ja työssä emme tahdo saada valmiiksi kaikkea, mitä meiltä odotetaan. Tiukat takarajat ja aikatavoitteet painavat päälle. Kuluuko aikamme siten kuin haluamme? Ohjaako aika meitä vai ohjaammeko me aikaa? Ihmisillä esiintyy aikapulaa, kiirettä ja stressiä. Elämä on ohi ennen kuin huomaammekaan. Itse en halua uskoa aikapulaan. Aikaa on riittävästi kaikkeen, mikä on meille todella tärkeää.
Aika on rajallinen hyödyke. Ajan hankkiminen kirjaimellisesti ei ole mahdollista, mutta jokainen voi kuitenkin saada varmasti enemmän aikaan käytettävissä olevan ajan puitteissa. Kaikilla on vuorokaudessa täsmälleen saman verran aikaa – 24 tuntia. Kun aika on käytetty, sitä ei saa takaisin. Kun se on kulunut, meillä on vielä vähemmän aikaa tehdä sitä, mitä haluamme.
Jokaisella on siis yhtä paljon aikaa, mutta useimmilla sitä vain ei tunnu olevan tarpeeksi – jotkut tuntuvat saavan jatkuvasti enemmän aikaan kuin muut. On hyvin tärkeää tietää, miksi näin on.
Ongelma ei ole aika. Ongelma on siinä, miten hallitsemme oman ajankäyttömme. Ihmisillä on valitettavasti yleensä liian vähän aikaa ajatella tai suunnitella tulevaisuuttaan. Heidän mielestään päivittäiset rutiinit vievät niin paljon aikaa, ettei sitä jää suunnitteluun. Menestys ei tule sattumalta; kokonaissuunnitelman noudattamisella on siinä merkittävä osa. Suunnittelu on toimintaa, joka vie ihmisen sieltä missä hän on, sinne minne hän haluaa mennä. Siihen kuuluu nykytilanteen analysointi, tavoitteiden ja toiminnan määrittely, toimenpiteiden kuvaaminen – siis tavoitteilla toiminnan kautta haluttuja ja toivottuja tuloksia.
En sano, että on olemassa tietty oikea tapa käyttää aikaa. Ei varmasti. Olemme yksilöitä ja jokaisella on omat arvot ja arvostuksensa, suuntansa ja sisältönsä. Jokainen asettaa oman ajankäyttönsä tavoitteet ja ohjaa toimintaansa siten, että saavuttaa asettamansa tavoitteet. Väitetään, että ajankäyttömme kertoo, minkälaisia olemme. Tehokkaan ajankäytön opetteleminen on mahdollista. Tietoisuus on avainasemassa ajankäyttöä parannettaessa. Muutosta ei voi tapahtua, ellei ihminen tiedä mihin aika kuluu tai mitä hän tekee päivästä toiseen. Tietoisuus omasta itsestä on tämän tapaisen havainnoinnin ja oppimisen avain.
Tehokkailla ajankäyttäjillä on investointistrategia; jokaisella on rajallinen määrä aikaa käytettävänään ja sitä on investoitava, sijoitettava huolellisesti niin, että kokonaishyöty on mahdollisimman hyvä. Ajankäytön hallinta on perusta kaikelle elämä- ja työmetodiikalle sekä menestykselliselle itsensä hallitsemiselle. Tärkeää on alkaa muuttaa asioita käytäntöön!
Kiire pitää kiirettä. Aikaa on käytettävä jonkun verran suunnitteluun, järjestelmällisyyteen, delegointitaitoon ja ongelmanratkaisumenetelmään. Ihmiset säästävät aikaa, sillä he pitävät sitä arvokkaana voimavarana. Ellei käytä aikaa esimerkiksi päivittäisten tavoitteiden selvittämiseen, hukkaa vain lisää aikaa. Suurin osa energiasta ja ajasta haihtuu ilmaan, koska selvät tavoitteet, suunnittelu, tärkeysjärjestys ja yleistaju puuttuvat. Aika on otettava hallintaan; kiirehditään vähemmän, tehdään enemmän asioita, joita haluamme tehdä ja nautitaan elämästä.