Yrittäjyyden kulmakivinä ovat halu, kyvyt, uskallus ja luja usko sekä itseensä että omaan liikeideaan ja tietotaitotunneosaamiseen. Tämän päivän yrittäjyys tarvitsee yhä enemmän myös luovuutta ja uusiutumiskykyä, innovatiivisuutta.
Suomen asukasluku on runsaat 5 miljoonaa. Ideaalitilanteessa Suomessa voisi olla yhtä monta yrittäjää – siis sisäisinä ja ulkoisina yrittäjinä. Tämä on mahdollista toteutua, jos 5 miljoonaa suomalaista ajattelee, toimii ja suhtautuu asioihin yrittäjämäisesti. Melkoinen joukko ihmisiä käyttö- ja muutosvoimana.
Henkinen kasvu yrittäjyyteen ja perheyrittäjyyteen on monipuolinen oppimisprosessi, johon koti, suku, koulu, työpaikka ja kasvu- sekä koulutusympäristö kukin tarjoavat omia virikkeitään. Yrittäjyyteen opitaan tavoitehakuisella kasvatuksella ja koulutuksella.
Yrittäjä on oman työnsä muotoilija, elämäntapataiteilija. Yrittäjyys on nähtävä aineellisen ja aineettoman pääoman voimavarana. Yrittäjyys on enemmän kuin ammatti; se on ajattelu-, toiminta- ja suhtautumistapa elämän ja työn tekemiseen. Yrittäjyys motivoi ja se liittyy voimakkaasti johtamiseen. Ulkoinen yrittäjyys tekee johtamisen välttämättömäksi. Yrittäjyys, kuten johtaminenkin liittyvät tavoitteelliseen toimintaan, jossa on syytä kehittää jatkuvasti tiedollista ja taidollista puolta sekä yrittäjätahtoa. Johtaminen on hyvää silloin kun se saa aikaan sisäistä yrittäjyyttä. Ihminen, joka näkee ongelmat vain lamauttavina, ei ole yrittäjä. Yrittäjä luottaa siihen, että vaikeudet ovat voitettavissa!
Mitkä tekijät toimivat yrittäjyyttä vastaan? Korkea sosiaaliturvako? Uusavuttomuusko? Lyhytjännitteisyys vai kasvatusko? Ihmisenä kasvaminen ja työntekijänä kehittyminen perustuu itsensä voittamiseen. Kasvun ja kehityksen tuloksina ovat esim. uuden saavuttaminen, hyöty, onnistuminen, kasvu, jatkuvuus, kannattavuus, kassavirta. Huomio on tärkeä kiinnittää määrällisiin ja laadullisiin kriteereihin kuten myös prosessikriteereihin. Yrittäjä on tahtoihminen ja yrittäjyys on taitolaji.
Yhteiskunnassa, jossa yrittäjyyttä suositaan, arvostetaan enemmän kakun tekemistä kuin sen jakamista. Yrittäjänä kehittyminen on kasvamista muutosdynamiikassa – hyvässä tilannenopeuden ideassa. Mitä nopeampaa kasvu on, sitä pahempia ovat usein kasvukivut; fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset ja taloudelliset.
Suomi tarvitsee yrittäjiä. Yrittävät ihmiset, ajattelijat ja toimijat vievät yksilön, yhteisön, yrityksen ja yhteiskunnan kasvua ja kehitystä eteenpäin. He ovat yhteiskuntaa rakentava, luova, ahkera ja tuottava ryhmä – tulevaisuuteen uskovia, rohkeita persoonallisuuksia, joiden yrittäjyys perustuu kädentaitoihin ammattilaisina, sekä laajaan koulutukseen, kokemukseen ja kasvuhakuisuuteen – ajattelun ja työn arvostamiseen ja kunnioittamiseen sukupolvelta ja sukupuolelta toiseen. Yrittäjän luova työ on vahva perusta yhteiskunnan hyvinvoinnille, kansantaloudelle ja työllisyydelle. Yrittäjä on markkinoiden aivokeskus ja näkyvä käsi tuloksentekijänä.
Vielä vuonna 1970 oli yrityshalukkuus Suomessa hyvä 60 %, mutta nyt se on painunut varsin hälyttävään lukuun, noin 30 prosenttiin. Yrittäjyys on perinteisesti ollut miesten maailmaa – ja kuten tiedämme asenteet muuttuvat hitaammin kuin olosuhteet. Suomen koko yrittäjäkannasta naisyrittäjiä oli vuonna 2003 julkaistun tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 33,3 prosenttia eli noin 71 000 henkilöä. Kansallisen Naisyrittäjyyden edistämishankkeen (vuosiksi 2006–2008) keskeisenä tavoitteena on nostattaa naisyrittäjyyden määrä hankkeen loppuun mennessä 40 prosenttiin koko yrittäjäkannasta, jolloin on kyse aivan Euroopan huipputasosta.
Naisyrittäjyyden edistäminen on enemmän kuin naisen aseman parantamista yrittäjänä tai paremman kilpailuaseman luomista naisyrittäjille – lähtökohtana tulee olla myös vaikuttaminen, työllisyyden paraneminen ja tasa-arvokehitys. Naisten yrittäjyyttä ei aikoinaan pidetty oikeana ammattina. Ennen vuotta 1868 naiset eivät voineet perustaa yritystä vaan toimivat useimmiten esim. avustavina perheenjäseninä puolison omistamassa yrityksessä. 1900-luvun alussa naisten yritystoiminta oli etupäässä kaupunkilaisten tarvitsemien palveluiden ja tuotannon varassa, kuten ompelutöissä, leivonnassa ja kaupassa. Tänä päivänäkin naiset perustavat yrityksiä, mutta vähemmän ja eri aloille kuin miehet. Valtaosa miehistä työskentelee edelleenkin miesvaltaisilla aloilla ja valtaosa naisista puolestaan naisvaltaisilla aloilla. Ammatillinen eriytyminen näkyy myös yrittämisessä. Yksi syy, miksi naiset perustavat omia yrityksiä, ovat erilaiset sukupuolten epätasa-arvoon liittyvät tekijät, kuten pätkätyöt tai ”lasikattoilmiö”, joka estää naisten ylenemisen työpaikkojen johtotasolle.
Liikeidea on yrittäjyyden perusta, mutta yrittäjämäistä ajattelutapaa on mahdollista opettaa ennen yrityksen perustamistakin. Koulutusjärjestelmän tulisi valmentaa oppilaita ja opiskelijoita yrittäjyyteen koulun eri asteilla. Erityisesti naisyrittäjyyteen liittyviä ongelmakohtia voivat olla mm. heikko naisyrittäjyysidentiteetti, matala riskienottokyky, perheen ja työn yhteensovittaminen, pääoman ja resurssien niukkuus, asenne-esteet, kilpailuhaitat, uskalluksen, rohkeuden, tukiverkkojen ja kannustuksen vähyys jne. Huonolla itsetunnollakaan ei selviydy kovista haasteista ja vaatimuksista. Myös sosiaaliset verkostot vaikuttavat liian paljon naisten henkilökohtaisiin valintoihin. Sen vuoksi on tärkeää opettaa tytöille ja naisille kouluissa ja yliopistoissa, miten ”bisnestä tehdään” ja mitä yrittäjyydellä ymmärretään. Heidän täytyy löytää vastaukset kysymykseen, mitä yrittäjyys on.
Yrityksiä ei tulisi nähdä vain kansantalouden tärkeimpinä lypsylehminä. Huomio pitäisi kohdistaa yrittäjyyteen ja sen tukemiseen ja kannustamiseen. Yritys on yleensä enemmän kuin toimeentulon lähde – yrittäjyys on elämänmuoto, joka helposti vie koko perheen ajan ja määrää perheen elämänrytmin. Yritykset ovat olleet luomassa niin Suomen teollisuutta, kauppaa kuin palveluitakin, eikä niiden roolia kulttuurielämän edistämisessäkään voi sivuuttaa. Yritykset ovat olleet ja tulevat olemaan keskeisessä roolissa rakentamassa Suomea nykyaikaiseksi ja kilpailukykyiseksi hyvinvointivaltioksi. Mikä on yrittäjyyden palkka?