Esiintymistaitoa ja puheviestintää tarvitaan nykyään lähes kaikkialla. Meillä kaikilla on sanottavaa ja joskus siihen jopa velvollisuus. Tehtävänämme työntekijänä, esimiehenä, asiantuntijana, kollegana, järjestöihmisenä tai luottamushenkilönä vaativat meiltä valmiutta osallistua ryhmän vuorovaikutukseen, esiintyä pienemmille tai suuremmille määrille ihmisiä sekä pitää tiedotuksia, alustuksia, puheita, esitelmiä, yritys- ja tuote-esittelyjä sekä luentoja yleisön edessä! Siksi vakuuttava esiintymisen taito sekä kyky rakentaa vuorovaikutusta kuulijoiden kanssa ovat olennaisessa asemassa monen osaamisessa. Kokemamme esiintymisjännitys voi varjostaa pahasti arkeamme ja estää meitä suoriutumasta työstämme niin hyvin kuin voisimme ja vie ilon niistä hetkistä, jolloin meidän on mentävä muiden eteen ja sanoa sanottavamme. Esiintymisvarmuus on opeteltava taito, johon meillä kaikilla on oikeus.

– valmistaudu, johda ja hoida tilanteet
– laadukkaan esiintymiskokonaisuuden osatekijät
– sanattoman ja sanallisen kokonaisviestinnän merkitys
– elävöittämis- ja motivoinnin keinot
– yleisövuorovaikutuksen tehostaminen
– rohkaistuminen esiintymään ja tiedostamaan ongelmakohtia ja niiden ratkaisuja
– varmuutta, vakuuttavuutta ja vaikuttavuutta ilmaisuun. Näkyvyys ja uskottavuus
– palaute ja arviointi työkaluna
– pelottaako? Oman jännityksen kohtaaminen ja käsitteleminen
– käytännönkeinot vakuuttavaan, kiinnostavaan, selkeään ja mukaansatempaavan esiintymiskokonaisuuden toteuttamiseksi
– terve äänenkäyttö ja äänenhuolto-ohjeet
– opit pitämään vakuuttavan ja kiinnostavan puheen/esityksen joka vetoaa sekä järkeen että tunteisiin
– teoriaa, käytännön harjoituksia turvallisessa ilmapiirissä sekä esiintymisvinkkejä
– Tule mukaan osallistumaan, oppimaan, osaamaan ja onnistumaan!

Mindfulness tuli hyvään elämään ja osaksi työelämään. Mielen ja kehomielen treenaaminen on noussut tärkeäksi. Mindfulness tarjoaa apua kuormittavista tilanteista selviämiseen.

Mindfulness eli hyväksyvä tietoinen läsnäolo ja mindful living eli tietoinen elämä tekevät elämästä tyydyttävämpää ja auttaa vähentämään mielen murheita huomion kiinnittämisellä ajatuksiin ja aistimuksiin. Tietoisuustaidot auttavat säätelemään ajatuksia, käyttäytymistä, havaintoja, kokemuksia, tulkintoja, tapoja ja tunteita. Tietoinen läsnäolo on tehokas elämänhallinnan menetelmä ja meditaatiotekniikka. Hyväksyvä tietoinen läsnäolo on yhtä tärkeää kuin luku- ja kirjoitustaito. Tietoisuus on monien ilmiöiden summa, joka on hajautettu aivoihin ja periaatteessa koko kehoon. Läsnäolon jalo taito! Tietoinen läsnäolon harjoittelu, kyky elää ja olla läsnä nykyhetkessä itseään eheyttäen. Tekemättömien tehtävien, huomisen tai menneiden jauhaminen vie turhaa energiaa. Tavoitteena lisätä tyytyväisyyttä, onnellisuutta ja rauhaa sekä vahvistaa mielen hyvinvointia ajatusten hallinnan ja aistimuksien kautta. Aikuisilla tehtyjen tutkimusten mukaan tietoisuustaidoista on selkeää hyötyä myös fyysiselle terveydelle. Vaikutukset näkyvät myös aivotutkimuksissa. Tietoisesta läsnäolosta, tietoisesta elämästä ja meditaatiosta ei enää haeta apua stressinlievitykseen, ahdistukseen ja rentoutukseen vaan niiden avulla halutaan myös parantaa sekä tukea työ- ja toimintakykyä, sekä työtehoa, jaksamista ja työhyvinvointia. Tietoisesta läsnäolosta on apua monenlaisissa haastavissa elämäntilanteissa, koska siinä ei keskitytä vaikeuksiin sinänsä vaan niiden kohtaamiseen. Tarvitsemme tietoista läsnäoloa myös ihmissuhteissamme. Olemalla hyväksyvästi läsnä voimme keskittyä yhteyteen, ymmärrykseen, empatiaan ja rakkauteen. Tietoisuustaidot opettavat elämään kaiken kanssa ja sietämään paremmin ihmisiä ja asioita. Mennyttä ja tulevaa ei ole, mutta tämä hetki on. Pysähtyminen ja oleminen ovat vaikeita nyky-yhteiskunnassa. Elämää ei tule koko ajan tulkita ja analysoida. Parempi on kokea asiat ja tunteet välillä myös sellaisina kuin ne tulevat. Tule tekemään kanssani monipuolisia tietoisuustaitoharjoituksia ja kehitä arjen hyväksyvää, tietoista läsnäoloasi. Lisäksi saat mukaasi lisäharjoituspaketin. Pidetään huolta mielen ja kehon kunnosta! Löydetään uusia tapoja tehdä asioita. Enää ei tarvita niin paljon vääntämistä ja kierroksia, vaan asiat tapahtuvat helpommin. Täyttä elämää mielen ja kehon viisaudella!

1. Mitä on itsensä johtaminen?
– itsensä johtamisen viitekehysmalli (fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen, emotionaalinen, ammatillinen, tekninen, ja taloudellinen minä)
– itsensä johtaminen on esim. itsetuntemusta, tavoitteiden tiedostamista, osaamista, tasapainoa, ajatustyötä, ajanhallintaa, priorisointia, sisäistä yrittäjyyttä, terveydentila…
– itsekuri ja -kontrolli, itsensä hallinta
– oivalluksia: itsensä johtaminen on viestintää, seurantaa, maalaisjärkeä, ymmärtämistä, tukemista, huolehtimista, organisointia, resursointia, valintoja, päätöksiä, kykyä soveltaa…
– itsensä johtaminen on muutoksen hallintaa

2. Muutosta ilmassa? Ristivetoa vai yhtä köyttä? Miten minun käy?
– Iso? Pieni? Jatkuva muutos? Pysyvä? Muutoksesta toiseen?
– Muutostilanteet – positiiviset ja negatiiviset
– Muutosten keskellä tarvitaan muutostaitoa ja selviytymisoppimista
– Onnistumisen ja uudistumisen läpivieminen
– Työn sujuvuus toimivassa työympäristössä

3. Miten itsensä johtaminen ja jatkuva uudistuminen luovat edellytyksiä työhyvinvoinnille?
– työntekijän näkökulma
– työyhteisön näkökulma
– esimiehen näkökulma
– organisaation näkökulma

4. Katse kohti tulevaisuutta!
– voimaa elämästä ja työstä
– alakko nää mua – toimintatapareseptit
– vähemmän konfliktia, enemmän kontaktia

5. Katoaako aika? Jäävätkö tavoitteet saavuttamatta? Miten ehdit poistaa aikapulaa ja vähentää kiirettä ja stressiä? Kehitä itseäsi ajankäytön hallintaan
– Ajatuksia ajan käsitteestä ja sen olemuksesta
– Aika on rahaa, elämää ja pääomaa – resurssia ja sijoitustoimintaa
– Asenteet ajankäytön kehittämiseen
– Itsensä ja stressin hallinta – käsitemääritelmiä
– Kiirehditkö hautaasi vai hautaatko kiireesi? Ruokitko nykypäivän kiirekulttuuria?
– Ajan jakaminen (ositus) ja häiriötön aika, terveet rajat
– Ajanryöstäjien tunnistaminen ja niiden kiinniottaminen/eliminointi. Kunnioitatko muiden aikaa?
– Ajankäytön apuvälineistö, esim. suunnitelmat, tavoitteet, selkeys, jämäkkyys, täsmällisyys, johdonmukaisuus, järjestelmällisyys, joustavuus, prioriteetit, delegointi, organisointi, aikamuistio, suorituskäyrän tarkkaileminen, kommunikaatio, systeemit ja työvälineet
– Tehokas ajankäyttö – paljonko on riittävästi?
– Taltuta kiire. 10 askelta tehokkaaseen ajankäyttöön
– Henkilökohtaisen ajankäyttösuunnitelma laatiminen elämän-, opiskelu- ja työelämän näkökulmasta
– Tee fiksummin, elä enemmän. Vähemmän kiirettä ja enemmän ajattelua, luovuutta ja laatua!
– Millaisen kuvan haluan antaa itsestäni muille?

Onnellisuus ja onnistuminen eivät ole sattumaa. Tavoitteena hyvinvoinnin siirtäminen sukupolvelta toisille eikä pahoinvointia. Mikä tekee sinut onnelliseksi? Mitä ominaisuuksia ja taitoja onnellisilla ihmisillä on? Mistä saada energiaa ja iloa arkeen? Jääkö onnellisuus kiireessä huomaamatta? Mistä saada energiaa ja iloa arkeen? Saat tutustua kymmeneen eri ruuhkataitoon, saat itsellesi onnellisuusharjoituksia (kohdat 1-60) mukaasi.Ei anneta elämän tehdä meitä onnettomiksi ja työn viedä voimiamme! Huolehditaan itsestämme, huomioidaan toisiamme ja vahvistetaan terveyttä ja hyvinvointia.

Jaksaminen on taitolaji – otetaan omat ja yhteiset keinot käyttöön Homo Sapiensin jaksamisohjelmalla.
1. Nyky-yhteiskunnassa hyvä työ- ja toimintakyky on keskeisessä asemassa. Mitkä ovat työelämän vaatimukset ja haasteet yksilölle ja työyhteisölle?
2. Millä eväillä jaksamme eteenpäin? Mikä meitä väsyttää ja uuvuttaa? Ookkonää ihan sipissä? Huilaa ny vähän, äläkä höösää, klaarataan asiat sassiin.
3. Mikä meitä motivoi ja aktivoi? Mitä haluat tehdä ja mitä jättää tekemättä?
4. Jaksamisen sisäinen ja ulkoinen voimavara puhaltaa
– mikä meitä auttaa jaksamaan?
– omat ja yhteiset keinot voimaantumisessa?
– omien jaksamisreseptien laadinta ja yhteisen jaksamislautan rakentaminen
5. Jokaisen ihmisen jaksamisella on rajansa ja tärkeää on tietää, missä raja kulkee.
6. Työhyvinvointia ja jaksamista voidaan tukea, työolosuhteita kehittää ja palautumista vahvistaa optimaaliseen suuntaan.
7. Keskeisten kuormitustekijöiden esittely ja käytännön esimerkkien antaminen, jotta niihin voidaan puuttua.
8. Tee elämästäsi helpompaa. Tule pois eksyksistä ja löydä elämäsi tarkoitus ja merkitys. Nauti, yksinkertaista ja pelkistä. Goodwill, positiivisuus ja myönteinen asennoituminen. Ole kiinnostunut jäämään eloon.
9. Miten jaksat nyt? Mikä on riittävästi? Miten haluat jaksaa tulevaisuudessa?

Jokaisella on oma elämänkaarensa ns. räsymattonsa. Näe itsesi uudessa valossa ja väreissä!

Persoonallisuus on jokaiselle ihmiselle ominainen ja ainutlaatuinen ajattelun, käyttäytymisen, tuntemisen ja toiminnan tapa. Se on myös fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisen toimintojen kokonaisuus. Tunnistatko oman persoonallisuustyyppisi? Mitä viestit persoonallasi? Mitkä tekijät vaikuttavat persoonallisuuden muokkautumiseen? Oletko A- vai B- tyyppi? Miten persoonallisuus on kasvun ja kehityksen tukijana? Haluatko tietää enemmän itsestäsi ja muista ihmisistä? Persoonallisuus- vai persoonahäiriö? Arvosta ja kunnioita itseäsi ja tule mukaan investoimaan omaan persoonallisuuteesi. Tavoitteena on saada vahvuutesi parhaat ominaisuudet esille – Olet oman itsesi käyntikortti. Tule mukaan osallistumaan – saat teoreettista ja käytännönläheistä tietoa; mm. saat testata oman persoonallisuustyyppisi, löydät omat persoonallisuutesi voimavärit, henkilökohtainen voimavara-analyysi, persoonallisuus ja temperamentti. Lisäksi esim. persoonallisuus ja parisuhde, vuorovaikutustaidot, perimän, persoonan ja ympäristön valta, persoonallisuuden vaikutus elinikään, viestintätyyli, olemus, karaktääri, luonteenpiirteet, mentaliteetti. Persoonallisuutta ei voi paeta, mutta sitä voi ymmärtää! Kannustusta, rohkaisua, tukea ja kehumista sekä vinkkejä oman persoonallisuuden esiin ottamiseen. Hyvää ja persoonallista päivää teille jokaiselle.

Suomessa on yhä hyvin jäykkä, välttelevä, pidättyväinen ja niukka kosketuskulttuuri. Halaamme takapuoli pitkällä… Lapsuuskodeissa ei ole halailtu eikä pussailtu. Tuntoaistien äärellä ei ole kokoonnuttu. Kaikki eivät vieläkään uskalla kosketella itseään, vanhempiaan, sisaruksiaan, ystäviään jne.

Ihmiset koskettelevat älypuhelimiaan ja muita härveleitä enemmän kuin toisia ihmisiä. Samalla yksinolo ja kosketuksen nälkä kasvavat. Toisaalta opimme uusia tapoja, kuten poskisuudelmia ja ylävitosia. Myös ruumiinkulttuuri ja kauneusihanteet muuttuvat.

Kosketus on arkinen aistimme, joka kehittyy meissä ensimmäisenä ja sammuu viimeisenä. Kosketus on perustavan tärkeä ihmisen kasvulle, kehitykselle, turvallisuudentunteelle, luottamukselle ja kiintymystunteiden solmimiselle.

Kosketuksella on voimaa vauvasta vaariin. Voimmeko olla onnellisia ilman minkäänlaista kosketusta?

Aikuisen ihmisen kosketusmaailma saattaa kaventua vaivaantuneeksi halaukseksi tuttavan/sukulaisen kanssa tai seksi saattaa olla ainoa tapa saada läheisyyttä ja kosketusta toiselta ihmiseltä. Kosketus ei valehtele. Erilaisia kosketustyylejä; hyväksyvä, rakastava, turvallinen, hoitava, parantava, kannustava, voimaannuttava, kiintymys, parisuhde, pelottava, kaipaus, aistillinen, seksuaalinen, ystävällinen, tsemppaava kosketus jne.

Kosketusta tarvitsevat erityisesti sairaat ja erilaisista ongelmista kärsivät ihmiset.

Kosketuselämänkertojen kuuleminen, esimerkkejä, tarinoita ja otteita suomalaisesta kosketuskulttuurista – lämpöä, luottamusta ja ilman pelkoa?