10. Tiimityö – yksilöllisesti yhdessä

Pohdittavaksi

  • Mitä termi ”tiimi” tarkoittaa?
  • Miksi tiimit?
  • Mihin tiimiä tarvitaan?
  • Onko sinulla visio tiimiorganisaatiosta?
  • Miten luodaan tiimiorganisaatio?
  • Mitkä ovat tiimitoiminnan tavoitteet?
  • Miten tiimityö käynnistetään?
  • Miten valmistaudutaan tiimitoimintaan?
  • Osaatko olla yksilöllisesti yhdessä?
  • Miten huippuyksilöistä valmennetaan huipputiimi?
  • Miten työskennellään yhdessä – kilpailukykyä synnyttäen?
  • Osaatko uudistaa työkulttuuria?
  • Mitä tiimissä oppii?
  • Mitkä ovat johtajien ja esimiesten uudistuneet tehtävät toimivien tiimien ohjaajina?
  • Miksi toiset tiimit onnistuvat ja toiset epäonnistuvat?
  • Miten pulmakohtia ratkaistaan?
  • Haluatko kehittyä yrityksen sisäiseksi tiiimikouluttajaksi?
  • Miten tiimityön saa toimiman arkipäivässä?
  • Millaiset ovat tarpeet – ovatko sellaisia myös tiimit?
  • Miten missio asetetaan?
  • Miten tiimin vetäjä ja jäsenet valitaan?
  • Millainen on hyvä tiimin koko?
  • Mikä on tiimin valtuuttaminen?
  • Tunnetko tiimin pelisäännöt?
  • Mitkä ovat tiimin kehitysvaiheet?
  • Mitä tiimin jäsenet osaavat?
  • Kuinka edistää tiimin luovuutta?
  • Miten useasti tiimit kokoontuvat?
  • Miten ongelmat käsitellään tiimissä?
  • Mitä on tiimin vastuunottaminen päätöksentekoprosessissa?
  • Miten tiimejä tuetaan ja mitataan?
  • Mikä on tiimiorganisaation ja tiimien tulevaisuus?
  • Menestyvät tiimit – mistä ne tuntee?

Tiimit ovat päivän sana työpaikoilla. Itsejohtavat tiimit käsittelevät laajempia tehtäviä ja niillä on enemmän itsenäisyyttä kuin tavanomaisilla työryhmillä. Tiimityön henkeen kuuluu myös vastata työn suorittamisen jatkuvasta parantamisesta/tehostamisesta. Tiimityön taustalta löytyvät sanat: luottamus, yhteistyö, yhteisvastuu, päämäärätietoisuus, ammattimaisuus, joustavuus, monitaitoisuus ja pätevyys. Tietäminen ei ole tiimissä koskaan yhden henkilön varassa.

Sopivatko tiimit suomalaiseen työorganisaatioon? Kyllä, mutta tiimien luomiseen tarvitaan runsaasti malttia ja tervettä järkeä. Tarvitaan myös uskoa siihen, että ihmiset pystyvät paljon parempaan kuin he itsekään kuvittelevat. Työyhteisöissä on paljon voimavaroja käyttämättä. Tiimiytyminen pohjautuu myönteiseen ihmiskuvaan, jossa jokaisen kyvyt hyödynnetään ja asioita tarkastellaan laaja-alaisesti mahdollisimman monesta näkökulmasta. Vasta sitten kun kaikki tietävät, mihin kokonaisuuteen oma tehtävä kuuluu, tiimistä tulee tiimi. Tiimin jäsenet täydentävät toisiaan ja todellinen vuorovaikutus on tärkeää. Tärkeää on myös, etteivät tiimit ole kooltaan liian suuria.

Tiimiytymisen kautta palvelun ja työn laatu paranee sekä samalla tuottavuus lisääntyy. Useissa organisaatioissa on todettu tiimiytymisen myös lisänneen työntekijöiden työtyytyväisyyttä ja sitä kautta myös sitoutumista organisaation menestykseen. Kaikkea tätä ei saavuteta heti, mutta pitkällä aikavälillä se onnistuu. Tulokselliselle tiimityölle on ominaista: välittömyys, runsas viestintä tiimin jäsenten kesken, mielekäs, selvä ja hyväksytty yhteinen tavoite sekä yhteisesti hyväksytty ja ymmärretty toimintamalli. Ihmiset uskaltavat ja haluavat esittää ideoita ja myös tunteitaan. Parhaimillaan tiimityö on hauskaa, luovuutta ja työniloa kirvoittavaa.

Tiimiytymiseen tulee liittää koulutusta etenkin kokouskäytännöissä, ongelmanratkaisutavoissa, ristiriitatilanteiden käsittelyssä ja vuorovaikutuksessa. Myös avoin tiedottaminen organisaation asioista on edellytys tiimiytymisen onnistumiselle. Linjaorganisaatiolle tiimiytyminen on haaste. Työnjohtotehtävistä ja päivittäisiä toimintoja koskevasta päätöksenteosta on siirryttävä isompiin asioihin: tiimin resurssien varmentamiseen, tiimien välisten ”ongelmien” ratkaisemiseen sekä tulevaisuuden ennakointiin. Ns. ”etulinjaiset” ovatkin avainasemassa, muutos voi olla vaikeaa, jopa stressaavaa, koska tiimi tekee itsenäisesti monia sellaisia tehtäviä, jotka työnjohto suoritti aikaisemmin. Tiiimiytymisen onnistuessa varsinaista työnjohtoa on vähän ja heidän tehtävänsä onkin hyvin laaja-alaisia. Ylempää ja keskijohtoa on myös vähemmän ja se keskittyy lähinnä määrittelemään tiimien valtuuksia ja toimintarajoja. Tässä prosessissa on todettu useissa organisaatioissa ongelmia, luonnollista muutosvastarintaa.

Työ on muuttunut suuresti ja nopeasti viimeksi kuluneina vuosikymmeninä. Työn sisältö on muuttunut – lähestulkoon jokaisen työtä tekevien kohdalla ja lähes täydellisesti yhden sukupolven aikana. Organisaatiot joutuvat jatkuvasti etsimään uusia organisointitapoja, joiden avulla he voisivat hyödyntää täysipainoisesti inhimillisiä resursseja ja pystyisivät tehokkaasti vastaamaan ympäristön asettamiin haasteisiin – on etsitty keinoja henkilöstön osaamisen hyödyntämiseen ja yhteistyön tehostamiseen. Samanaikaisesti yrityksissä on toisteltu henkilöstöissä näennäistä sitoutumista ja työetiikan puutetta vastaan. Näiden ongelmien ratkaisemiseksi monet organisaatiot turvautuvat osaksi tiimeihin. Kaksi perimmäistä syytä tiimipohjaisen organisaation perustamiseen ovat työntekijöiden toimivallan ja myötävaikuttamisen lisääminen sekä organisaation tuottavuuden parantaminen. Nämä kaksi asiaa liittyvät yhteen. Yksi ei toimi ilman toista.

Tiimit eivät ole ihmelääke kaikkiin vaivoihin, mutta osallistuvat, oppivat ja tulokselliset tiimit saavat aikaan parannusta. Yhdessä siivet kantavat. Vahvistuslauseeksi sopisi yhteenvedonomaisesti:

”Tiimi on joukko yksilöitä, joita yhdistää yhteinen päämäärä. Olemme kulkeneet pitkän tien, eivätkä mitkään esteet ole meille ylivoimaisia. Me uskomme itseemme tiiminä, uskomme liiketoimintaamme ja yritykseemme, ja tulevaisuus on meidän. Haluamme olla parhaita alallamme, koska luotamme itseemme ja tiimeihin”.

Tämäntyyppisen määritelmän pohjalta on mahdollista tutkailla yhteisiä arvoja tällaisille tähtitiimeille: Usko omiin voimiin, moninaisuuden arvostaminen, kommunikaatio, laatutietoisuus ja vastuuntunto. Onko tiimikulttuuria olemassa?

Ihminen – työpaikan tärkein voimavara. Työyhteisö olemme me, mutta minä luon sen hengen. Laatu on yhteinen matka

Tavoitteet:
– tiimityöllä eteenpäin! Osallistuvat, oppivat, kehittyvät ja toimivat tulostiimit
– työorganisaation muuttaminen tiimipohjaiseksi
– työkulttuurin ja toimintatapojen uudistaminen tiimitoimintamallilla kehittämisstrategioiden toteuttamiseksi
– tiimin johtaminen, tiimin vetäjä ja jäsenet
– henkilökohtaisten valmiuksien parantaminen ja vuorovaikutuksen ja yhteistyön laaja-alaisuus
– työprosessien kehittäminen ympäristön muutospaineissa
– yksilö- ja yhteisvastuu
– motivaatiotekijät, sitoutuminen ja sisäistäminen, tietotaito-osaaminen, tunteet ja asenteet
– uusien ideoiden löytäminen tiimityön tueksi
– arviointi-, seuranta-, palaute- ja viestintäjärjestelmät
– yhteistoiminnallisuus tiimin johtamisessa
– me-hengen luominen
– keskusteleva johtajuus ja tiimityö
– roolit ja tehtävät
– tiimien valmentaminen
– yksilö- ja ryhmäkeskustelut kehittämisen välineinä
– tiimien väliset suhteet – miten ratkaista tiimien väliset ongelmat
– jämäkkyys ja jaksaminen.

Kohderyhmä:
Tiimien ja ryhmien vetäjät ja jäsenet, yritykset, kuntien ja valtion työntekijät sekä kaikki asiasta kiinnostuneet.