10. Tiimityö – yksilöllisesti yhdessä

Pohdittavaksi

  • Mitä termi ”tiimi” tarkoittaa?
  • Miksi tiimit? Mihin tiimiä tarvitaan?
  • Onko sinulla visio tiimiorganisaatiosta?
  • Miten luodaan tiimiorganisaatio?
  • Mitkä ovat tiimitoiminnan tavoitteet?
  • Osaatko olla yksilöllisesti yhdessä?
  • Miten huippuyksilöistä valmennetaan huipputiimi?
  • Miten työskennellään yhdessä – kilpailukykyä synnyttäen?
  • Mitä tiimissä oppii?
  • Mitkä ovat johtajien ja esimiesten uudistuneet tehtävät toimivien tiimien ohjaajina?
  • Miksi toiset tiimit onnistuvat ja toiset epäonnistuvat?
  • Miten tiimityön saa toimiman arkipäivässä?
  • Miten missio asetetaan?
  • Miten tiimin vetäjä ja jäsenet valitaan?
  • Millainen on hyvä tiimin koko?
  • Mikä on tiimin valtuuttaminen?
  • Tunnetko tiimin pelisäännöt?
  • Mitkä ovat tiimin kehitysvaiheet?
  • Mitä on tiimin vastuunottaminen päätöksentekoprosessissa?
  • Miten tiimejä tuetaan ja mitataan?
  • Mikä on tiimiorganisaation ja tiimien tulevaisuus?
  • Menestyvät tiimit – mistä ne tuntee?

Tiimit ovat päivän sana työpaikoilla. Itsejohtavat tiimit käsittelevät laajempia tehtäviä ja niillä on enemmän itsenäisyyttä kuin tavanomaisilla työryhmillä. Tiimityön henkeen kuuluu myös vastata työn suorittamisen jatkuvasta parantamisesta/tehostamisesta. Tiimityön taustalta löytyvät sanat: luottamus, yhteistyö, yhteisvastuu, päämäärätietoisuus, ammattimaisuus, joustavuus, monitaitoisuus ja pätevyys. Tietäminen ei ole tiimissä koskaan yhden henkilön varassa.

Sopivatko tiimit suomalaiseen työorganisaatioon? Tiimien luomiseen tarvitaan runsaasti malttia ja tervettä järkeä. Tarvitaan myös uskoa siihen, että ihmiset pystyvät paljon parempaan kuin he itsekään kuvittelevat. Työyhteisöissä on paljon voimavaroja käyttämättä. Tiimiytyminen pohjautuu myönteiseen ihmiskuvaan, jossa jokaisen kyvyt hyödynnetään ja asioita tarkastellaan laaja-alaisesti mahdollisimman monesta näkökulmasta. Vasta sitten kun kaikki tietävät, mihin kokonaisuuteen oma tehtävä kuuluu, tiimistä tulee tiimi. Tiimin jäsenet täydentävät toisiaan ja todellinen vuorovaikutus on tärkeää.

Tiimiytymisen kautta palvelun ja työn laatu paranee sekä samalla tuottavuus lisääntyy. Useissa organisaatioissa on todettu tiimiytymisen myös lisänneen työntekijöiden työtyytyväisyyttä ja sitä kautta myös sitoutumista organisaation menestykseen.

Tiimiytymiseen tulee liittää koulutusta etenkin kokouskäytännöissä, ongelmanratkaisutavoissa, ristiriitatilanteiden käsittelyssä ja vuorovaikutuksessa. Myös avoin tiedottaminen organisaation asioista on edellytys tiimiytymisen onnistumiselle. Työnjohtotehtävistä ja päivittäisiä toimintoja koskevasta päätöksenteosta on siirryttävä isompiin asioihin: tiimin resurssien varmentamiseen, tiimien välisten ”ongelmien” ratkaisemiseen sekä tulevaisuuden ennakointiin.

Kaksi perimmäistä syytä tiimipohjaisen organisaation perustamiseen ovat työntekijöiden toimivallan ja myötävaikuttamisen lisääminen sekä organisaation tuottavuuden parantaminen. Nämä kaksi asiaa liittyvät yhteen. Yksi ei toimi ilman toista.

Tiimit eivät ole ihmelääke kaikkiin vaivoihin, mutta osallistuvat, oppivat ja tulokselliset tiimit saavat aikaan parannusta. Yhdessä siivet kantavat. Vahvistuslauseeksi sopisi yhteenvedonomaisesti:

”Tiimi on joukko yksilöitä, joita yhdistää yhteinen päämäärä. Olemme kulkeneet pitkän tien, eivätkä mitkään esteet ole meille ylivoimaisia. Me uskomme itseemme tiiminä, uskomme liiketoimintaamme ja yritykseemme, ja tulevaisuus on meidän. Haluamme olla parhaita alallamme, koska luotamme itseemme ja tiimeihin”.

Tämäntyyppisen määritelmän pohjalta on mahdollista tutkailla yhteisiä arvoja tällaisille tähtitiimeille: Usko omiin voimiin, moninaisuuden arvostaminen, kommunikaatio, laatutietoisuus ja vastuuntunto. Onko tiimikulttuuria olemassa?

Ihminen – työpaikan tärkein voimavara. Työyhteisö olemme me, mutta minä luon sen hengen. Laatu on yhteinen matka

Tavoitteet:

  • tiimityöllä eteenpäin! Osallistuvat, oppivat, kehittyvät ja toimivat tulostiimit
  •  työorganisaation muuttaminen tiimipohjaiseksi
  • työkulttuurin ja toimintatapojen uudistaminen tiimitoimintamallilla kehittämisstrategioiden toteuttamiseksi
  • tiimin johtaminen, tiimin vetäjä ja jäsenet
  • henkilökohtaisten valmiuksien parantaminen ja vuorovaikutuksen ja yhteistyön laaja-alaisuus
  • työprosessien kehittäminen ympäristön muutospaineissa
  • yksilö- ja yhteisvastuu
  • motivaatiotekijät, sitoutuminen ja sisäistäminen, tietotaito-osaaminen, tunteet ja asenteet
  • uusien ideoiden löytäminen tiimityön tueksi
  • arviointi-, seuranta-, palaute- ja viestintäjärjestelmät
  • yhteistoiminnallisuus tiimin johtamisessa
  • me-hengen luominen
  • keskusteleva johtajuus ja tiimityö
  • roolit ja tehtävät
  • tiimien valmentaminen
  • yksilö- ja ryhmäkeskustelut kehittämisen välineinä
  • tiimien väliset suhteet – miten ratkaista tiimien väliset ongelmat
  • jämäkkyys ja jaksaminen.

Kohderyhmä:
Tiimien ja ryhmien vetäjät ja jäsenet, yritykset, kuntien ja valtion työntekijät sekä kaikki asiasta kiinnostuneet.