11. Tunneäly – tunne älysi ja älyä tunteesi

Pohdittavaksi

  • Mitä on tunneäly?
  • Menevätkö tunteet päähän, vatsaan ja selkään?
  • Tarttuvatko äly ja tunteet?
  • Missä tunneälyä tarvitaan?
  • Mitä tiedetään aivojen ja tunteiden välisestä suhteesta?
  • Miten tunneälyä kehitetään?
  • Tiedostatko, havaitsetko ja hyväksytkö tunteesi?
  • Pystytkö ilmaisemaan ja hallitsemaan tunteita?
  • Johdatko tunteitasi vai ne sinua?
  • Miten aivopuoliskot osallistuvat tunnekäyttäytymiseen?
  • Onko terminä tunneäly huono: miksi äly pitää lisätä tunteen perään?
  • Käytkö tunnekoulua?
  • Tarvitsemme tunteita ohjaamaan kaikkea älyllistä toimintaamme
  • Miten työpaikallasi ilmaistaan tunteita? Mitä tunteita ja missä se tapahtuu?
  • Miten aggressioita ilmaistaan – epäsuorastiko juoruilemalla?
  • Miten itse vaikutat työpaikkasi tunneilmastoon?
  • Pysyvätkö työpaikallasi tunteet hallinnan ruodussa ilman lipeämistä?
  • Miten tunneilmaisun keinoista pidetään huolta?
  • Vapautuneessa työyhteisössä on älyä ja tunnetta – aikaa ja voimia vapautuu tuottavuudelle ja luovuudelle, sillä avoin ja turvallinen ilmapiiri inspiroi työntekijää
  • Häikäisevä tunneälyn yleissubjekti – esim. Leonardo Da Vinci (Mona Lisan luoja, taidemaalari, arkkitehti, insinööri, luonnontieteilijä, matemaatikko, astronomi, filosofi)
  • Mitä ihmisten kesken tapahtuu?
  • Miksi ihmiset tarvitsevat toisiaan?
  • Toimiiko sosiaalinen kontrolli tasapuolisesti?
  • Miten voi vaikuttaa toiseen?
  • Miten voi tukea yksilöä/ryhmää/yhteisöä?
  • Miten henkilöhavainto muodostuu?
  • Ovatko jotkut kommunikaation osatekijät sinulle erittäin vaikeita?
  • Millaiseen ryhmään haluat kuulua?
  • Palauta mieleesi tilanteita, joissa kommunikaatio ei ole/on onnistunut
  • Kuinka toisten käsitys sinusta vaikuttaa käyttäytymiseesi?
  • Miten lähestyt toista ihmistä?
  • Minkälaisia ihmisiä hyväksyt lähellesi?
  • Miten käyttäydyt joutuessasi epävarmaan tilanteeseen?
  • Millaisia ongelmia syntyy ihmisten välisen vuorovaikutuksen puutteesta?
  • Oletko löytänyt omat vahvuutesi ja pystynyt ottamaan ne täysin käyttöösi ilman vähättelevää asennetta?
  • Pistätkö minuutesi, oman itsesi likoon ja yritätkö parhaasi?
  • Estätkö oman tunneälysi?
  • Mitä ovat sosiaaliset taidot ja tunneäly?
  • ”Tee tunneälyllisesti sitä, mitä rakastat – ajatuksesi ja tekosi tulevat vahvistumaan, kun tiedät tarkoituksen.”

Ihminen on ajatuksen, tunteen, tahdon ja toiminnan muodostama kokonaisuus. Ihminen ei ole vain tietoteoriaa ja tietoisuutta, vaan myös tunnetta. Kun lakkaamme taistelemasta tunneälyä vastaan, vahvistumme fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti. Olemme alkaanet pelätä tunteita, emme tietoa. Ehkä siksi, että niin harvoin saamme kohdata niitä aitoina. Esimerkiksi teeskentely, epäaitous, epärehellisyys ja kateus ovat sotkeneet käsityksemme totuudesta ja siksi niputamme kaikki tunteet – sekä hyvät että pahat – yhteen ja kartamme niitä, jotta ne eivät sotkisi järkevää, suunniteltua arkeamme.

Voimme pahoin, päätä ja sydäntä särkee. Otamme pillerin, käymme ennustajalla, alamme juoda tai huumantua – ei itse elämästä vaan huumausaineista. Miksi emme ymmärrä päästää tunneälyämme elämäämme? Tunteet ovat järkeä suuremmat. Kun ihminen jää tavoittelemaan vain tietoa, älyä, järkeä ja hylkää tunteet, hän sairastuu. Järki yksinään ei ole koskaan tuonut ihmiselle terveyttä tai yltäkylläistä elämää. Järkeily ei vielä merkitse asian sisäistä ymmärtämistä, oivaltamista ja todentamista. Päinvastoin, kaikkeen järkeilemällä suhtautuva voi jäädä kylmäksi itse elämälle. Hän on järjestänyt ja lokeroinut tunteensakin.

Tarkastelemme joka hetki maailmaa siis kahdesta näkökulmasta yhtä aikaa – järjen ja tunteen näkökulmasta. Ihmiseen vaikuttaa samanaikaisesti tietoinen ja tiedostamaton puoli. Nämä kaksi puoltamme ovat laadullisesti eri tyyppisiä tiedonkäsittelyjärjestelmiä. Kun yhdistämme nämä kaksi näkökulmaa, edistämme kolmattakin näkökulma, jossa järki päättää ja tunne säätää – tunteissa on paljon myös järkeä. Tunneälykäs toteuttaa ns. myötämielisyyden virtausperiaatetta – tunteemme ja mielikuvamme ovat samaa mieltä tietojemme ja tekojemme kanssa.

Tunneäly auttaa myös jaksamaan. Tunnekyvyt ovat kykyjen kykyjä, vasta niiden hallinta avaa mahdollisuudet muiden kykyjen harjoittamiseen. Myös ihmisten välinen kanssakäyminen ja yhteistyö on sidottu tunteisiin. Tunteet ovat kuin silta ihmisten välillä. Tunteet ovat aina myös totta. Sen vuoksi kaikki tunteet pitää hyväksyä riippumatta siitä, ovatko ne luonteeltaan myönteisiä vai kielteisiä – järjen arvoa mitätöimättä.

Ihmisen menestymistä opinnoissa, työssä ja elämässä ei ratkaise älykkyysosamäärä. Tunneälyä – tunne älysi ja älyä tunteesi – on vähintään yhtä tärkeää. Tunneäly on metakyky, joka säätelee muiden kykyjen toteutumista. Tunneälyn ominaispiirteitä ovat itsehillintä, innostus, sisu, taito motivoitua, optimismi turhauttavissakin tilanteissa, kyky ymmärtää toisten tunteita ja näkökulmia ja ottaa ne huomioon käytännössä. Tunneäly merkitsee myös persoonallisuuden eheyttä: ajattelu, tunne, tahto ja toiminta kulkevat käsi kädessä.

Tunneälyn merkitys työelämässäkin on kiistaton – sitä ei voi yliarvioida. Ainoastaan tunneälykäs ihminen, tiimi, työyhteisö, organisaatio ja yritys voi nykymaailmassa menestyä. Tärkeimmät työelämän ihmissuhdetaidot ovat mm. empatia, yhteisötaju, moninaisuuksien hyväksikäyttö, tiimityötaidot, johtajuus jne. Olennaisimpia ominaisuuksia, jotka perustuvat henkilökohtaiseen itsehallintaan, ovat mm. aloitekyky, luotettavuus, itseluottamus, muutosvalmius ja kunnianhimo.

Jokainen voi kehittää tunneälyään itsensä ja toisten hyväksi. Omaan ihmisyytensä ja lähimmäisensä saa nähdä, kuten myös elämän ja siihen liittyvät ongelmat, uudella tavalla. Kun löydämme elämäämme ääriviivoja, emme kulje usvassa ja kärsimys mm. yleisestä ahdistuksesta, voimattomuudesta ja unettomuudesta helpottuu. Ihminen voi omalla ajattelullaan, asenteillaan ja arvoillaan vaikuttaa elämässään ja työssään viihtymiseen. Näin elämänvoima ei pääse tukehtumaan ja tunteista ihminen saa koko ajan lisävoimaa.

Tunneälykäs riisuu itsensä varustuksista, tekosyistä, turhista rooleista ja valituksista ottamalla tunneälyn lahjat vastaan ja olemalla itselleen ja elämälleen todella rehellinen. Ihmisiä koskevat asiat on ymmärrettävä paitsi järjellä myös sydämellä – ja elämä ymmärtää tunneälykästä. Tunneälykäs ihminen on terve, sillä hän on yhtä perusolemuksensa kanssa – ajatukset, tunteet, tahtotila ja teot rakentavat häntä ja kanssaihmisiä. Unohdetussa tunneälyssä on järkeä.

”Tunteva ihminen on järkevä ihminen. Viisas voi oppia tunneälytaitojen hallitsemisen työssä ja elämässä – tämä merkitsee todellista huippuosaamista.

Tavoitteet

– tunneäly käsitteenä
– elämän viisautta arjessa
– yksilön itsetuntemus: tietoisuus omista tunteista ja niiden vaikutuksesta; itsearviointi: omat rajat ja vahvuudet; itseluottamus: varmuus omasta arvosta ja pätevyydestä; itsehallinta: itsekuri, luotettavuus, innovatiivisuus ja joustavuus; omat motivaatiotekijät: kunnianhimo, sitoutuminen, aloitekyky ja optimismi
– ihmistaidot: ihmisten yksilöllisyyden ymmärtäminen ja huomioon ottaminen; yhteisön jäsenten kykyjen edistäminen; moninaisuuden hyväksikäyttö; tietoisuus ryhmän tunnevirtauksista ja valtasuhteista
– kyky vaikuttaa: johtaja ”ryhmän sydämenä”; yhteisymmärryksen luominen, avoin kuunteleminen ja vaikuttavien viestien lähettäminen
– ristiriitojen hallinta, luova ongelmaratkaisu, johtajuus, ihmisten ja ryhmien innostaminen ja ohjaaminen, muutosvalmius, yhteistyön edistäminen
– oppimisprosessi perustuu toiminnalliseen oppimiseen, mielikuvaharjoitteluun ja keskeisten taitojen harjoitteluun roolileikkien avulla

Kohderyhmä:

Henkilöt jotka haluavat syventää itse- ja ihmistuntemustaan sekä kehittää vuorovaikutustaitojaan. Koulutus tuo uusia ammattillisia työvälineitä mm. johtamiseen, organisaatioiden kehittämiseen, kasvatukseen, opetukseen, ohjaukseen, valmennukseen, terveydenhuoltoon ja terapiaan eli kaikille aloille, joilla työskennellään ihmisen kanssa.