1. Asenteisiin uusia asentoja

Pohdittavaksi

  • Määrittele asenne käsitteenä.
  • Tarvitsetko uuden asenteen?
  • Pystytkö asennemuutokseen?
  • Mihin asenteita tarvitaan ja aistitko asenneilmaston?
  • Ovatko asenteesi avarat, piintyneet vai muuttumattoman jäykät?
  • Jäätkö omien asenteidesi varjoihin?
  • Löydätkö uusia asentoja asenteisiin?
  • Miten asenteet värittävät minuutesi, toiset ihmiset, työn, elämän jne.?
  • Mitä asennoitumisesi kertoo persoonallisuutesi ominaisuuksista?
  • Uskotko, että muuttamalla asenteitasi muutat samalla myös itseäsi ja ympäristöä?
  • Tiedostatko ja ymmärrätkö asenteitasi?
  • Mikä on asenteen merkitys yksilölle?
  • Mistä asenteiden laatu on riippuvainen?
  • Miten onnistumisen tunne vaikuttaa asenteisiin?
  • Kuvaile arvojen, asenteiden ja mielipiteiden välistä hierarkkista järjestystä.
  • Mitä ominaisuuksia asenteilla on?
  • Miten asenteita voidaan vahvistaa?
  • Millainen yhteys asenteilla on mm. oppimistuloksiin tai käyttäytymiseen työpaikalla?
  • Miten vältellään kielteisiä asenteita?
  • Mitä tarkoittaa muutosasenteet? Pystytkö asennemuutokseen?

Oliver Holmes on sanonut: ”Se, mitä meillä on takanamme ja edessämme on pieni asia verrattuna siihen, mitä piilee sisällämme.” Ajatus sopii hyvin sisäisen johtajuuden periaatteisiin ja ”aloita tavoite mielessä” -asenteeseen. Jokainen meistä on taipuvainen ajattelemaan, että näemme asiat sellaisina kuin ne ovat, että olemme objektiivisia. Mutta näin ei kuitenkaan ole. Ihminen näkee maailman – ei sellaisena kuin se on – vaan sen mukaan millainen hän itse on, tai sellaisena kuin hän on ehdollistunut näkemään sen. Kun hän avaa suunsa kuvaillakseen sitä, hän kuvaakin itseään, asenteitaan, käsityksiään, ajattelutapojaan jne. Vaikka ihminen yrittäisi muuttaa esim. ulkoisia asenteitaan ja käyttäytymistapojaan, hän ei ajan mittaan juuri edisty, ellei hän tule tarkastelleeksi niitä perusajattelutapoja, joista nämä asenteet ja käyttäytymistavat kumpuavat.

Käytäntö osoittaa edelleen, miten voimakkaasti ajattelutavat vaikuttavat sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Näkökulmamme riippuu siitä, mistäpäin katselemme. Oletko kokenut sitä muutosilmiötä itsessäsi, joka tapahtuu silloin, kun näkee asiat uudessa valossa? Näyttää päivänselvältä, että jos ihminen haluaa tehdä elämässään suhteellisen pieniä muutoksia, hänen ehkä tarvitsee vain kiinnittää huomiota asenteisiinsa ja käyttäytymistapoihinsa. Mutta jos hän haluaa tehdä suuria muutoksia, hänen on käytävä käsiksi perusajattelutapoihinsa.

Ihmisen asenteet ja käyttäytymistavat ovat seurausta hänen tavastaan ajatella, joten niitä tietoisesti tutkimalla voi usein nähdä niiden pohjalla olevat kartat. Esimerkiksi kielenkäyttömme ilmaisee pitkälti sen, miten reaktiivisena tai proaktiivisena itseämme pidämme. Reaktiivisia asenteita ovat:

  •   ”en mahda asialle mitään” (proaktiivinen: katsotaan, mitä vaihtoehtoja on tarjolla)
  •   ”minä nyt vain olen sellainen” (proaktiivinen: voin omaksua toisenkin näkökulman)
  •   ”hän tekee minut aivan hulluksi” (proaktiivinen: kykenen hillitsemään tunteeni)
  •   ”he eivät suostu siihen” (proaktiivinen: pystyn saamaan heidät puolelleni)
  •   ”minun täytyy tehdä se” (proaktiivinen: valitsen asianmukaisen reaktion)
  •   ”en pysty” (proaktiivinen: minä teen oman valintani)
  •   ”minun on pakko” (proaktiivinen: minusta näin on parempi).

Se, miten reagoimme virheisiimme, vaikuttaa aina niiden seurauksiin. Siksi meidän on tärkeää viipymättä myöntää ja korjata virheemme, jotta ne eivät vaikuttaisi seuraavaan hetkeen ja saadaksemme taas ohjakset haltuumme. Väärä asenne ilmenee passiivisuutena.

Asenteiden lisäksi meitä auttavat luovuuteen kaksi muuta ominaisuutta; uteliaisuus ja rohkeus. Ihminen tulkitsee kaikki kokemuksensa päässä olevien karttojen avulla. Vain harvoin ihminen kyseenalaistaa niiden tarkkuuden. Matkalla kohdatut ikävät esteet riippuvat paljonkin asenteista. Ponnisteluilla on aina merkitystä. Asenne merkitsee yksilön taipumusta tuntea, ajatella ja toimia tietyllä tavalla. Se on yksilön tapa käsittää ja arvioida ympäristön asioita – joidenkin kohteiden arvostamista ja toisten väheksymistä, jonkin objektin mieluisaksi tai vähemmän mieluisaksi kokemista. Asenteiden laatu ja voimakkuus ovat riippuvaisia sisäistämisasteesta sekä yksilön kokemuksista ja taipumuksista. Asenteiden ja kykyjen välillä vallitsee yleensä vuorovaikutusprosessi.

Asenteilla on melko suuri pysyvyys ja vaikea muuttuvuus. Asenteita voi muuttaa esim. koulutus, laatu, informaatio, kokemus, ikä … Ihminen etsii omien asenteiden, tunteiden ja ihmissuhteiden tasapainoa työmotivaation ylläpitämiseksi. Onko Sinulla täydellisesti kehittynyt asennealttius? Se miten ihminen asennoituu, ajattelee ja toimii, vaikuttaa tarpeisiin, tavoitteisiin ja tuloksiin. Asenteet ovat kanavia, joihin käyttäytyminen ohjautuu. Asenne on käyttäytymistaipumus. Asenne on opittu suhtautumistapa ihmisiin (itseensä, toisiin), asioihin, tavaraan jne. Se pohjaa tietoihin, uskomuksiin ja tunteisiin. Asenne voi olla sekä myönteinen että kielteinen. Asenteet ovat erityisen merkityksellisiä vuorovaikutustilanteissa. Kielteiset asenteet haittaavat kanssakäymistä ja oppimista. Lisäksi ne heikentävät elämän laatua (omaasi ja toisten).

Asenne on oikeaa mielenlaatua
Perusasenteestamme riippuu, millaiseksi ihmissuhde (vuorovaikutus) kehittyy ja mitä ylipäänsä olemme valmiita tekemään sen hyväksi. Ensinnäkin on tärkeää, että osaamme ilmaista omia ajatuksiamme, tunteitamme ja pyrkimyksiämme niin, että tulemme oikealla tavalla ymmärretyksi. Toisaalta on myös tärkeää ymmärtää toisen ihmisen sanoja ja tekoja, juuri niin kuin hän on tarkoittanutkin.

Koko keho kertoo asenteestamme
Kehon viestintä paljastaa todellisen asenteemme, halusimme sitä tai emme.

  •   Piiloaggressiot puheessamme paljastavat asenteemme.
  •   Käytös kertoo itsetunnosta.
  •   Alitajunta vaatii kehon viestien tahdistamista.

Varaa siis asenteiden tarkistuspäivä!

Kohderyhmä:
Kaikille aloille, joilla työskennellään ihmisten kanssa ja kaikki jotka ovat asiasta kiinnostuneet.