1. Johtaminen ja esimiestaidot – työyhteisön toimivuuden turvaaminen

Pohdittavaksi

  • Millainen on hyvä johtaja?
  • Määrittele käsitteet organisaatio ja johtaminen.
  • Miten meidän yrityksellä ja organisaatiolla menee?
  • Onko sinulla visio yrityksen tulevaisuudesta?
  • Mitä henkilöstöjohtaja johtaa ja kehittää? Mitkä ovat johtajan tärkeimpiä tehtäviä?
  • Miten saat alaisen haluamaan sitä mitä johtajana itse tahdot tehdä?
  • Miten pitkä kasvuprosessi on johtajaksi? Mitkä ovat johtajan tyypilliset painetekijät?
  • Pakottavatko riittävän korkeat tavoitteet uusiuttamaan organisaatiota ja johtamistaitoja?
  • Millaisessa ilmapiirissä johtamisen läpivieminen toteutuu?
  • Mitkä ovat johtamisen muuttuvat mallit?
  • Millä johtajuusfilosofialla turvataan työyhteisön toimivuus, tuottavuus ja organisaation visio ja missio?
  • Miksi johtajuutta on kehitettävä? Miten johtaja saa työntekijät työskentelemään yhdessä?
  • Onko johtaja yrityksensä menestystekijä?
  • Mikä on johtajuuden merkitys henkilöstön näkökulmasta?
  • Millaisen johtajan ja organisaation tulevaisuuden yritys tarvitsee?
  • Miksi suomalaisten johtajien taidot ontuvat?
  • Miten organisaation ja johtamisen malleilla voidaan vaikuttaa henkilöstön ja asiakkaiden tyytyväisyyteen?
  • Miten terveestä ilmapiiristä huolehditaan? Onko alaisesi murheenkryyni?
  • Mikä sopii yrityskulttuuriin ja toimintatapaan muutoksen läpiviemisessä?
  • Luettele johtamisen toimenpiteitä ja nimeä johtamisen perusprosessi.
  • Mikä on johtamisen tavoite?
  • Mitä toimeenpanoa vaaditaan johtajalta ja esimieheltä?
  • Mitkä ovat tuloksekkaan ja tehokkaan johtajan ominaisuudet?
  • Miksi esimiehen työ on vaativaa?
  • Miten tulos saadaan aikaiseksi?

Miksi yrityksissä tarvitaan johtajia? Mitä johtajat oikeastaan tekevät? Eivätkö työntekijät ja eri alojen asiantuntijat voi keskenään hoitaa liiketoimintaa ilman erillistä yleisjohtajien ryhmää? Johtajia tarvitaan monista erilaisista toiminnoista koostuvien ansaintatapojen hahmottamiseen, pyörittämiseen ja kehittämiseen, koska liiketoiminta on ristiriitaista toimintaa. Tarvitaan jokin tapa, jolla erilaiset toimintalogiikat ja ulkoiset paineet sovitetaan yhteensopivaksi kokonaisuudeksi. Tämän päivän liiketoiminnan johtajan haasteet muodostavat organisaation strategian, osaajien, asiakkaiden, esimiehen ja johtajan dialogin, omistajien eri ammattikuntien, teknologian ja kilpailijoiden yhteensovittamisesta tuottavaksi tulokseksi. Johtaja seisoo tavallaan kahden tulen välissä; markkinavoimien ja porukan. Nämä voimat vetävät johtajaa useimmiten eri suuntiin. Liiketoiminnan johtajan tehtävänä on ottaa vastuu ristiriitaisten paineiden yhteensovittamisesta. Johtaja voi ratkaista markkinavoimien ja oman organisaation osaajien vaatimusten väliset ristiriidat kahdella tavalla; organisaatio seuraa strategiaa, tämä on ns. autoritaarinen ja hierarkkinen tyyli konservatiivisessa kehittämisprosessissa. Strategia voi nousta myös organisaatiosta. Liiketoiminnan linjaus muokataan lähtemällä siitä, mitä organisaatiossa osataan ja mihin suuntaan tätä osaamista halutaan kehittää. Tätä tapaa on nimitetty johtajuuskirjallisuudessa mm. ”osallistuvaksi” ja ”demokraattiseksi” johtamistyyliksi.
Johtaminen on myös haastavaa ajatustyötä. Monista toiminnoista ja monista yhteistyösuhteista muodostuvien ansaintatapojen hahmottaminen on älyllinen haaste, jossa erilaiset systematiikat ja mallit voivat olla suureksi avuksi. Kyse on siitä, kuka pystyy parhaiten henkisesti hallitsemaan monet ristiriitaiset paineet, yhdistämään niiden käsittelyssä tarvittavat periaatteet ja toimimaan silti johdonmukaisesti ja pitkäjänteisesti.
Hyvää johtajuutta ei näe niinkään johtajasta kuin johdettavista, ja yhteistyö heidän välillään edellyttää yhteistä oppimista. Keskeinen johtamisen työkalu on erilaisten oppimistilanteiden luominen; luodaan yhteinen foorumi, jossa yhteistä oppimista saadaan aikaan. Eri toimialoilla uutta osaamista tulee kaiken aikaa valtavat määrät, ja sen hallitseminen on vaikeaa. Jos vielä lähdetään siitä, että pitää olla yhteinen kieli uuden osaamisen kommunikointiin, on annettava mahdollisuus yhteiseen oppimiseen. Johtamisen uudelleen ajattelukin vaatii oppimista. Ihmisten johtamisen osalta on viime kädessä kysymys siitä, miten inhimillinen energia kyetään suuntaamaan siten, että sen avulla toteutetaan organisaation tarkoitusta.
Johtaja on moniottelija – on hallittava monta ulottuvuutta yhtä aikaa, monta palloa on ilmassa yhtä aikaa. Tulevaisuudessa on pystyttävä elämään yhä nopeammin, kiihkeämmin – samanaikaisesti useita asioita. Toisaalta tällä hetkellä on melkoinen riski siitä, että johtajista tulee ”Excel-johtajia”, jotka johtavat vain sähköpostin ja Excelin kautta. He eristäytyvät todellisuudesta. Sähköposti on kovin yksipuolinen johtamisen väline. Johtajan työhön kuuluu henkilökunnan osaamisen varmistaminen. Johtaja ei voi olla henkilö, joka on kiivennyt katolle ja vetää tikkaat perässään ja kehottaa sen jälkeen muita seuraamaan itseään. On selvää, että johtamiseen on löydettävä uusia keinoja. Erityisesti siihen, miten ihmiset saadaan innostumaan ja suuntaamaan omat inhimilliset energiansa yrityksen (ja itsensä) hyväksi. Ehkä juuri tästä on kysymys todellisessa johtamisessa. Perehtymällä johtamiseen ja johdettaviin syvällisesti ei ainoastaan lisätä ymmärrystä, vaan muutetaan myös perehtyjää; tuloksena on muuttunut ihminen ja johtaja. Sydämen intelligenssi on usein vastakkaista rationaaliselle intelligenssille. Viisaus syntyy niiden yhdistämisestä.
Yritysjohdolle ei yksi osaamisen alue riitä. Usein ei ole edes kysymys osaamisesta, vaan osaamisen ja näkemyksen yhdistämisestä, bisnesintuitiosta. Johtaja joutuu hallitsemaan nykyisiä rakenteita samalla kun hän joutuu tuhoamaan niitä ja luomaan uusia.

Vahva johtajuus on myös muiden voimavarojen hyödyntämisen reunaehto – elinvoimaisuudella ja pitkäjänteisyydellä. Johtaminen ei ole itsetarkoitus.

”Jotkut ihmiset näkevät asiat sellaisina kuin ne ovat ja kysyvät miksi. Minä uneksin sellaisista asioista, joita ei ole olemassa ja kysyn, miksi ei.”

Johtamisen alueella tuodaan jatkuvasti niin paljon uusia ismejä, metodeja, muotiajatuksia, että johtamisen peruspuitteet tahtovat välillä hämärtyä. Tässä ajassa ei kuitenkaan mikään ihmelääke ratkaise ongelmia, vaan yritystä on jatkuvasti kehitettävä yhtään osa-aluetta laiminlyömättä. Yritysjohtajat mainitsivat haastateltaessa kolme teesiä, jotka heidän oman yrityksensä kannalta ovat olleet ratkaisevia; karsiminen ja keskittyminen liiketoimintaan, jonka osaavat ja ihmiset on otettava mukaan vaikuttamaan. Lisäksi yritysjohtajat mainitsevat tuotteiden jatkuvan kehittämisen ja laadun parantamisen, asiakkaista kiinni pitämisen ja koko organisaation valmentamisen tukemaan myyntiä. Kustannukset, jotka eivät tue strategiaa on karsittava. Liiketoiminnan ydinketjuja on lyhennettävä. Liiketoimintaa on hallittava kilpailijoita paremmin. Tavoitteet saavat olla haasteellisia, mutta on pidettävä huolta siitä, että ihmiset ymmärtävät missä ollaan ja minne ollaan menossa. Johtamista tässä ajassa toteutetaan myös jatkuvalla suunnitelmallisuudella ja laadun parantamisohjelmilla itsemme, työyhteisömme ja organisaation hyväksi. Menestyjät ovat jatkossakin niitä, jotka yhdistelevät asioita uudella tavalla, menevät sinne, missä muut eivät vielä ole tai luovat itse oman tulevaisuutensa. Kun haluat muuttaa organisaatiota, aloita muutos itsestäsi.

”Hyvää kannattaa etsiä. Johtajat eivät aiheuta tuskaa, he sietävät sitä.”

Johtajuus vaatii rehellisyyttä, kykyä olla oma itsensä ja itsensä panemista peliin, siksi johtajan on itse luotava tapansa toimia. Parhaiten – ja ainoastaan – se onnistuu oman persoonallisuutensa pohjalta. Tämän ajan liikkeenjohdolla tulee olla terve itsetunto. Itsetunnon pitää olla niin terve, että hänellä on varaa ja halua kuunnella poikkeavia näkemyksiä ja ottaa ne huomioon tehdessään päätöksiä. Johtajan pitää kyetä keräämään ympärilleen yhtä itsetuntoisia ihmisiä ja kunnioittaa heitä sitä enemmän, mitä riippumattomampia he ovat – erilaisia, ennakkoluulottomia, nopeasti reagoivia ja itsenäisiin päätöksiin kykeneviä.
Johtamistyön painotukset ja sisältö vaihtelevat tilanteesta riippuen ja samoin siinä tarvittavat taidot. On silti aina perusteltua pohtia, millaista osaamista tarvitaan; tekniset taidot, ihmissuhdetaidot ja käsitteelliset taidot vaihtelevat painotukseltaan eri johtamis- ja organisaatiotasoilla, mutta kaikki johtamisen tasot sitä vastoin edellyttävät vahvoja ihmissuhdetaitoja.
Millainen on johtamisen näkökulmasta aika jota elämme ja miten ajan vaatimukset heijastuvat itse johtamiseen? Meillä on oikeita ajatuksia yrityksen ja ihmisten johtamisesta, mutta vain noin 25 % toteuttaa niitä käytännössä. Onko meillä rohkeutta väittää näin? Johtamiseen liittyviä haasteita on useita; oppia hyödyntämään tietoa paremmin, markkinointi, sopeutuminen, segmentin valitseminen, tieto-organisaatiossa ihmisten johtaminen, organisaatioiden rakentaminen oppivaksi ja uudistuvaksi, pääomarakenteen ja rahoituksen hallitseminen, muutosnopeuden ennustaminen, kilpailuympäristössä selviytyminen, avoimuuden lisääminen, kehityslinjojen löytäminen, henkilöstön pääomasta huolehtiminen jne.
Usein johtaja elää näköalattomuuden, toivottomuuden, yksinäisyyden ja ahneuden ikuisessa noidankehässä, ellei halua aidosti viisastua. Johtajuus on ansaittu tutkintomalli; todistuksen siitä antavat asiakkaat ja eurot toimivat arvosanoina. Tyytyväisyys ei ole pysähtyneisyyttä, vaan kehitystä.

Tee sitä, mistä nautit. Nauti siitä mitä teet. Toteuta enemmän kuin lupaat.

Kohderyhmä:
Johtajat, esimiehet, päälliköt ja tulosyksiköiden vetäjät, asiantuntijat, johtoryhmän jäsenet.