Aivojen kunnossa pitäminen on elinikäinen projekti. Aloita se heti!
Johdanto
Aivojen merkitys terveyden säätelijänä ja koko elämänkulun ohjaajana on jatkuvasti korostunut. Aivoterveydestä on tullut nykypäivän suuri haaste: ennen keho oli kovilla, nyt ovat aivot. Kukaan ei voi saada uusia aivoja vanhojen tilalle! Siksi niistä kannattaa pitää hyvää huolta läpi elämän mm. aivotreenauksen avulla.
Aivan samalla tavalla kuin pidetään huolta sydämestä ja verisuonista, on huolehdittava aivoista. Aivojen hyvässä kunnossa pitäminen merkitsee sijoittamista tulevaisuuteen. Leikkisästi voidaan puhua vaikkapa aivotreenauksen sijoitussalkusta ja kysyä miten sinä hoidat omaa salkkuasi.
Oikein menetellen on mahdollista ehkäistä työssä uupumista, informaatiopöhöä, riittämättömyyden tunnetta ja monien sairauksien puhkeamista. On vain kiinnostuttava kuuntelemaan itseään.
Aivot, mieli ja keho toimivat kokonaisuutena, ja kun huolehtii aivojen terveydestä ja aivojen treenaamisesta myös mieli ja keho voivat hyvin. Ja kun huolehtii kehosta, aivot ja mieli virkistyvät ja yltävät muunkinlaisiin kuin rutiinisuorituksiin.
Opi tuntemaan, mikä on parasta aivojen terveydelle ja mitkä ovat aivojen treenauksen konkreettiset keinot. Näin opit aivotreenauksella pitämään hyvää huolta kalleimmasta pääomastasi, omista aivoistasi. Anna jo tänään aivoillesi hyvä treenipäivä! Jos aivot rapistuvat, rapistuu ennen pitkää koko keho.
Aivojen hyvinvointi on pitkään kiinnostanut tutkijoita, mutta yhä enemmän myös elinkeinoelämän johtajia ja poliittisia päätöksentekijöitä. On oivallettu, että hyvin toimivat aivot ovat yhä useamman yrityksen tärkein tuotantotekijä. Aivojen toimintahäiriöihin liittyvät sairaudet ovat jo nyt suurin terveydenhuollon menoerä. Monien aivosairauksien esiintyvyys kasvaa väestön harmaantumisen myötä. Huomisen haasteena on säilyttää ikääntyvän aivot toimintakykyisinä ja sen myötä niiden kantaja omatoimisena. Kaikki kehitys, elämän jatkuminen ja tulevaisuus riippuu paljolti aivojen toiminnasta ja niiden kyvystä sopeutua muuttuviin vaatimuksiin.
Älä siis kysy, mitä aivot voivat tehdä sinun hyväksesi, vaan mitä sinä voit tehdä aivojesi hyväksi.
Toivotan Sinulle ajattelemisen aihetta, aivotreenauksen riemua ja oivaltamisen iloa! Kun huolehdit aivoterveydestäsi ajoissa, vanhana on mukavampaa!
Pohdittavaksi
1. Miksi aivot kannattaa pitää kunnossa?
2. Miksi terveet ja treenatut aivot eivät höperöidy?
3. Mitä tapahtuu kun alkaa aivotreenaamaan?
4. Miten aivotreenaus ryhmittää vuorokausirytmiä?
5. Miten aivotreeneillä saadaan suunniteltua päivärytmi mahdollisimman aivoystävälliseksi?
6. Miksi treenatut aivot kestävät paremmin mm. stressiä ja painetta?
7. Miksi aivojen treenaus kannattaa aloittaa jo mieluummin varhain tai heti, mutta koskaan ei ole liian myöhäistä?
8. Millaisia vaaroja treenaamattomat aivot voivat kohdata?
9. Millaisia haittatekijöitä ihminen kohtaa elämässään aivojen epäjärjestyksestä (entropiaa) ja samalla sairastumisen vaaroissa?
10. Tunnetko aivojesi mahdollisuudet?
11. Mistä kaikesta aivot huolehtivat?
12. Mitkä tekijät vaikuttavat aivojen jaksamiseen? Älä polta aivojasi uuvuksiin, vie ne virkistymään.
13. Oletko tutustunut aivotreenaajan kuormituksen arvioinnin-tarkastuslistaan?
14. Osaatko luetella syitä, jotka heikentävät terveaivoisen muistia?
15. Tiedätkö mitä aivoissa tapahtuu eri ikäkausina?
16. Mitä tulisi tehdä aivoterveyden, toiminta- ja työkyvyn säilyttämiseksi?
17. Miten aivotreenaus kutittelee aivojasi positiivisesti?
18. Mitä aivotreenaajan aivot tarvitsevat?
19. Kuinka kauan aivoja voi pitää tehotyössä?
20. Millä keinoilla saat treenaamalla lisätehoa aivoillesi?
21. Miksi nykyajan kiireinen elämäntyyli ei ole välttämättä hyväksi ihmisen aivotoiminnalle?
22. Elävätkö älykkäät ihmiset pitempään?
23. Millainen on aivotreenaava ihminen?
24. Tiesitkö, että aivosi eivät koskaan nuku?
25. Miten voit antaa aikaa aivoillesi?
26. Tiedätkö kuinka paljon aivot kuluttavat energiavarastoista?
27. Mistä aivosi nauttivat?
28. Miksi valtavan tiedon määrä, jatkuva ärsyketulva ja sirpaleisuus sekä liikarasitus saattaa vaikuttaa haitallisesti ajatteluun ja käyttäytymiseen?
29. Miksi aivotyötä vaativa työ lisää riskiä tulla ylipainoiseksi?
30. Miten työtä tulisi kehittää, jotta se edistäisi aivojen toimintakykyä?
31. Kumpi on helpompaa, ottaa riski ja tehdä asioita toisin vai seistä vieressä ja ennustaa?
32. Miksi aivot pitävät mm. keskusteluista ja sosiaalisista suhteista?
33. Miten henkistä taantumaa voi hidastaa kuormittamalla aivoja järkevästi?
34. Miten aivoja kannattaa rasittaa?
Keskeiset koulutus- ja luentoteemat aivotreeneistä
1. Mitä aivosi ajattelevat tehdä loppuelämäsi?
2. Aloita aamusi aivotreenillä – 16 kohdan liikesarja.
3. Terveet ja aivotreenatut aivot eivät höperöidy.
4. Miksi aivotreenaus pitää aivot kunnossa?
5. Aivotreenit on kuin ”sijoitussalkku”, jonka ”osakearvo” kasvaa ikääntymisen myötä.
6. Aivotreenatut ja terveet aivot kestävät paremmin kuormitustekijöitä (fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset, emotionaaliset, ammatilliset, tekniset ja taloudelliset tekijät) Aivot ovat elimistön tärkein säätelykeskus, minkä vuoksi aivojen hyvinvointi on koko elimistön hyvinvoinnin perusta.
7. Aivotreenit on hermosoluja kuormittavaa aivovoimistelua, jonka avulla voi oppia uusia tapoja tehdä arkipäiväisiä asioita.
8. Aivotreenaajan aamu-, päivä- ja iltatreenit, taukoharjoitukset, luontoharjoitukset, mielentaito- ja läsnäoloharjoitukset. Kävellen, seisten, istuen ja maaten lattialla ja ulkona.
9. Musiikin tahdissa tehtävät yksilö-, ja ryhmäliikuntaharjoitukset. Silmät auki ja suljettuna eri harjoitteilla kehoa liikutetaan ja ei liikuteta.
10. Aivotreenien kesto on 45 min – 1h 30 min.
11. Alkurentoutuminen, lämmittely, rytmi, tempo, vireys, aivotreeniosiot, ”askelkuviot”, maisemamatkat esim. nojatuolissa istuen, loppurentoutuminen.
12. Aivotreenissä liikutaan korvien välisellä alueella mm. fyysisesti, psyykkisesti, emotionaalisesti ja sosiaalisesti. Aivotreenien eri ”askelkuviot” tarkoittaa oppimisprosessia, siirtymistä omassa mielessä kohti kasvua ja kehittymistä, ihmisenä ja työntekijänä.
13. Aivotreenaa säännöllisesti! Haasteet, muutokset ja oppimisen vaatimukset eivät rasita vaan innostavat. Et rutinoidu vaan pystyt innostumaan.
14. Edistä henkistä terävyyttä aivotreeneillä! Lisäät muistiasi, venytät luovuuttasi. Vahvistat keskittymiskykyäsi ja kohennat päätöksentekoasi.
15. Aivotreenit virittävät aivosi ja itsesi uuteen aamuun, päivään, iltaan ja yöhön. Kun itse olet vireä, aivotkin aktivoituvat.
16. Musiikki voitelee aivosi! Aivotreenaaja nauttii musiikista kaikilla mausteilla.
17. Aivojen hyvinvointiin vaikuttavat perintötekijät ja ympäristö – sekä sinun itsesi tekemät päätökset.
18. Ajattelu ja oppiminen ovat kaikessa työssä läsnä. Ei ole mitään työtä, jossa ei tarvittaisi aivoja, tiedonkäsittelyä ja taitojen hyödyntämistä. Työ on terveyttä ylläpitävä voima, mutta ilman terveyttä – ja etenkin ilman aivojen terveyttä – kukaan ei jaksa työssä.
19. Ensisijaisena pyrkimyksenä tulisi aina olla terveen – ei siis mahdollisimman pitkän – eliniän tavoitteleminen.
20. Kun tavoitteena on hyvä merkityksellinen elämä, työn lisäksi tärkeitä ovat perhe, harrastukset ja ystävät. Aivoista on pidettävä huolta, niiden venymiskyky ei ole ääretön. Tarvitaan unta, aikaa, ravintoa, ihmissuhteita, pysähtymistä, liikuntaa, leikkiä, lukemista, virikkeitä ja vaikkapa musiikkia, että välttyy aivojen loppuun palamiselta. Ns. terveelliset elämäntavat kuten ruokavalio, normaalipainoisuus, alkoholin kohtuullisuus, tupakoimattomuus ja ulkoilu ovat avainasemassa.
21. Jokaisen tulisikin löytää itselleen sopivia tapoja treenata aivoja ja näin pitää aivonsa kunnossa. Ikääntyminen ei vaikuta arkielämässä selviytymiseen. Vaikka aivotyöskentely hidastuu, oppimiskyky säilyy ja äly toimii. Kun aivot ovat kunnossa, mieli pysyy virkeänä ja vanhanakin voi tehdä kiinnostavia asioita.
22. Aivot pysyvät hyvässä kunnossa, kun niitä käyttää monipuolisesti. Samalla tavoin kuin lihas ja monet muut kehon elimet ja solut, myös aivot ja hermosolut tarvitsevat tekemistä, virkistystä ja stimulointia. Nautinnon kokeminen eli ”nöjesupplevelse” on tärkeää. Se tekee hyvää aivojen palkitsemis- ja mielihyväkeskukselle. Aivot reagoivat myönteisiin ärsykkeisiin eli positiivisiin stimuluksiin eli reseptoreiden ja välittäjäaineiden kautta, mikä tuottaa mielihyvää. Asiasta on saatu paljon uutta tietoa muun muassa PET- ja MRI-tutkimusten (MK-tutkimusten) avulla.
Kiinnostuitko? Ota yhteyttä ja tilaa oma Aivotreenit™-tilaisuus!
Comments are closed.