Kurssit: Oulu-opisto: syksy 2017 – kevät 2018

Tärkeintä on puhujan persoonallisuuden ja esitystavan sopusointu. Hyväksi puhujaksi ei synnytä, vaan harjaannutaan! Suomalaiset ovat kommunikaatiotaidoissa muita perässä. Keskustelukulttuurissa on tärkeää asettua toisen ihmisen asemaan ja osallistua kommunikointiin erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Esiintymisvarmuutta voi opettaa ja sitä oppii!

Esiintymistaitoa ja puheviestintää tarvitaan nykyään lähes kaikkialla. Meillä kaikilla on sanottavaa ja joskus siihen jopa velvollisuus. Tehtävänämme työntekijänä, esimiehenä, asiantuntijana, kollegana, järjestöihmisenä tai luottamushenkilönä, kouluttajana tai myyntitehtävissä toimivat vaativat meiltä valmiutta osallistua ryhmän vuorovaikutukseen, esiintyä pienemmille tai suuremmille määrille ihmisiä, yleisölle kouluttamaan ja pitämään tiedotuksia, alustuksia, puheita, esitelmiä, yritys- ja tuote-esittelyjä, markkinoimaan tuotteita, palveluja, ajatuksia sekä luentoja yleisön edessä! Siksi vakuuttava esiintymisen taito sekä kyky rakentaa vuorovaikutusta kuulijoiden kanssa ovat olennaisessa asemassa monen osaamisessa. Kokemamme esiintymisjännitys voi varjostaa pahasti arkeamme ja estää meitä suoriutumasta työstämme niin hyvin kuin voisimme ja vie ilon niistä hetkistä, jolloin meidän on mentävä muiden eteen ja sanoa sanottavamme. Esiintymisvarmuus on opeteltava taito, johon meillä kaikilla on oikeus.
– valmistaudu, harjoittelu, johda ja hoida tilanteet
– tila, aika ja ihmiset ja asia haltuun
– laadukkaan esiintymiskokonaisuuden osatekijät
– sanattoman ja sanallisen kokonaisviestinnän merkitys, ilmaisun tehokkuus ja tarkoituksenmukaisuus
– elävöittämis- ja motivoinnin keinot, reagointikyky, tarkkailu, tunnelmat, myönteisesti, laatu, spontaanius
– yleisövuorovaikutuksen tehostaminen, kontaktien merkitys, yleisöanalyysi ja kohdentaminen
– rohkaistuminen esiintymään ja tiedostamaan ongelmakohtia ja niiden ratkaisuja. Viesti perille ja tulet ymmärretyksi.
– varmuutta, vakuuttavuutta ja vaikuttavuutta ilmaisuun. Näkyvyys ja uskottavuus
– käytännöllisyys ja esimerkit. Omakohtaisuus ja omat kannanotot, esimerkit, tarinat
– lisää vuorovaikutteisuutta…?
– seuranta, palaute ja arviointi, ohjaus käytännön keinoina
– pelottaako? Oman positiivisen ja negatiivisen jännityksen kohtaaminen ja käsitteleminen
– konkreettiset työkalut vakuuttavaan, kiinnostavaan, selkeään ja mukaansatempaavan esiintymiskokonaisuuden toteuttamiseksi, joiden avulla onnistut
– terve äänenkäyttö ja äänenhuolto-ohjeet. Selkeys, vaihtelu ja mielenkiinnon ylläpito
– opit pitämään vakuuttavan ja kiinnostavan puheen/esityksen joka vetoaa sekä järkeen että tunteisiin. Taito tehostaa esiintymisellä sanoman sisältöä ja ymmärtämistä
– teoriaa, käytännön harjoituksia turvallisessa ilmapiirissä sekä vinkkejä onnistuneeseen esiintymiseen
– jokaisella on omat vahvuutensa ja heikkoutensa esiintyjänä
– luvut, numerot ja tilastot – ja niiden esittäminen, havainnollistaminen
– on vain erilaisia ihmisiä ja jokaisella on omat vahvuutensa ja heikkoutensa esiintyjänä. Jokaisesta ihmisestä voi tulla omalla tavallaan hyvä esiintyjä.
– lähde siis rohkeasti harjoittelemaan ja parantamaan omaa esiintyjyyttäsi ja kokemaan onnistuneen esiintymisen iloa ja riemua.

Mielenhallinta on ajattelutaito, joka vaikuttaa myös tunteisiimme Ajattelutaitoa kohentamalla voi vaikuttaa omiin tunteisiinsa ja sen myötä suosituksiin. Me voimme opetella uusia ajatusrakennelmia. Me voimme opetella ajattelemaan asioita toisella tavalla. Ajattelua pitää harjoitella! Ole oman elämäsi pomo. Kun valmistaudut johonkin haastavaan suoritukseen, ihmiselle tulee ajatus, ettei hän pystyy / ei pysty suoritukseen. Oman pystymisen/ selviytymisen /pärjäämisen / onnistumisen pohtiminen menee kehoon, käyttäytymiseen, tunteeseen ja tunnetasolla ihminen menee paineista lukkoon. Optimaaliset suoritukset edellyttävät, että ihminen on ”tunnesuon” yläpuolella. Kielteiset ajatukset ja tunteet pitää tiedostaa, eikä niitä tarvitse pelätä. Haasteena on henkisen suorituskyvyn parantaminen valmentamisen metodeilla. Miten henkiseen suorituskykyyn vaikutetaan esim. haastavissa tilanteissa työskentelyä varten. Tärkeintä on kyky keskittyä olennaiseen ja taito hengittää oikein. Ihmisen aivot ja sydän toimivat niin yksinkertaisesti, että vaikka mielellä olisi huolia, niin syvään hengittäminen välittää aivoille informaatiota, että ”kaikki on hyvin”, vireystaso nousee, olo on energisempi ja toimintakykyisempi.

Mieli ohjaa kaikkea, mitä ihminen tekee. Se antaa merkityksen ärsykkeille joita kuulemme, näemme, koemme ja joihin reagoimme. Mielen avulla muodostamme mielipiteen siitä, onko jokin asia hyvä vai huono. Mielemme päättää mikä on totta ja mikä ei. Ihmismieli koostuu ajatuksista ja tunteista. Kohdennamme ajatukset juuri siihen asiaan mitä kulloinkin teemme. Keskitytään kirjoittamiseen, lukemiseen, keskustelemaan, kuuntelemaan. Ollaan läsnä. Hyvä mieli, parempi muistikin.

Ongelmanratkaisukyky ja luovuus paranevat ja tekemisen ilo lisääntyy, kun mieli saa välillä tyhjää tilaa asioiden välille. Ongelma ei lähde samalla ajattelulla jolla se on syntynyt (Einstein). Oman mielenhallinta ja sen säätely on yksi itsensä johtamisen tärkeimmistä alueista. Johtaminen on muihin ihmisiin vaikuttamista eikä sitä voi tehdä, jos ei ole ensin itsensä kanssa tasapainossa.

Ihmisyydessä on aivan keskeistä oman mielenhallinta, tietoisuus ja vastuu omista ajatuksista – korkeammalla mielellä on mm. seuraavat ominaisuudet; rakkaus, ilo, kauneus, myötätunto, tietoisuus, luovuus, intuitio.
Ihmisen ajattelua, käyttäytymistä, tunteita ja tapaa toimia säätelevät monet eri tekijät – ne ovat toiminnan ja tekojen moottoreina. Tervetuloa opiskelemaan kanssani erilaisia mielen valmentamisen menetelmiä mm. henkiseen suorituskyvyn parantamiseksi. Mielenhallinta vaatii harjoitusta!

Naurujoogalle lisätään kokonaisvaltaista hyvinvointia hauskalla tavalla. Aina ei nauru ole herkässä arjen kiireiden keskellä, pieni virnekin on valovuosien takana, mutta ei ole hätää. Löydä sisäinen hohottaja, hekottaja, kikattaja, hahattelija ja räkättäjä itsestäsi! Tule käynnistämään naurumoottoreitasi naurujoogan parissa. Tehdään päivästämme nauruntäyteinen. Naurujooga vahvistaa yhteyttä tunteisiin ja antaa välineitä tunnekokemusten käsittelyyn.

Nauraminen kehittää läsnäolokokemusta. Rauhallinen ja levollinen olotila, jossa saa kokea yhteyden omaan sisäiseen minuutensa ns. sisäisyyteensä. Naurujooga on myös sosiaalista vaikutukseltaan – vahvistaa ihmisen välisiä suhteita. Nauraessa syntyy yhteys toisiin ihmisiin. Nauraminen lisää luottamusta ja avoimuutta ihmisten välillä. Lisäksi se purkaa ihmisten välisiä jännitteitä ja sujuvoittaa vuorovaikutusta.

Tutustumme omaan nauruumme ja opimme sen kautta tuntemaan itseämme paremmin. Naurusi on uniikki. Naurujooga on omaa ja yhteistä iloa parhaimmillaan. Annamme lapsenmielisen ilon tulla esiin ryhmässä. Kaiva sisäinen lapsesi esille ja naura ilman syytä. Ihmisellä on kaikki biologiset ominaisuudet luontaiseen nauruun. Nauru on olennainen osa jo pienen vauvan elämää. Nauru seuraa mukana koko elämäntaipaleemme ajan. Me olemme onnellisia siksi, että nauramme!
Samalla saamme erilaisia terveysvaikutteita. Naurujoogan terveysvaikutukset ovat fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia – vahvistaa sydän- ja verenkiertojärjestelmää ja hengityselimistöä. Laskee stressihormonin määrää elimistössä ja endorfiini välittäjäainetta aivoissa. Vahvistaa immuunipuolustusta sekä ”tuulettaa” keuhkoja tehokkaasti. Veren happipitoisuuden määrä elimistössä lisääntyy. Mieliala kohoaa ja mielihyvän tunne lisääntyy. Virkistyminen. Kielteisten tunteiden purkaminen ja stressaavista tilanteista selviytyminen helpottuu.

Naurujooga on mainio harjoitusmuoto esim. stressin helpottamiseen ja poistoon. Kunnon hekotus helpottaa heti! Nauru lisää luovuutta, oppimiskykyä ja elämän- ja työniloa. Lyhyesti sanottuna lisää iloa, hyvinvointia, virkistää ja rentouttaa, antaa hyvää mieltä ja energisyyttä elämään.

Tiesitkö, että kunnon nauru rentouttaa ja toimii jopa terveysjumppana. Huumori purkaa jännitteitä. Tiesitkö, että jo kahden minuutin kunnolla nauraminen vastaa 45 minuutin täydellistä rentoutumista. Ilo, huumori ja nauru harjoittavat järkeä ja tunnetta – varsinaista elämän eliksiiriä.

Nauru on oivallussarja. Aloittamiseen riittää halu ja uskallus nauraa. Iloinen nauru lisää viihtyvyyttä ja tyytyväisyyttä elämään. Opimme käyttämään naurua omana ”varaventtiilinä” vaikeissakin tilanteissa Keho ei tunnista eroa itse synnytetyn ja spontaanin naurun välillä vaan hyödyt ovat samat. Naurujoogassa nauretaan ilman syytä! Hyvässä seurassa nauraminen on entistä mukavampaa.

Tutustutaan naurujoogan perusteisiin ja monipuoliseen liikekokoelmaan. Kurssilla tehdään runsaasti leikkimielisiä naurutekniikkaharjoituksia.

Naurujoogatunnilla tehdään erilaisia naurujoogasessioita ja syvähengitysharjoituksia. Alkulämmittely, hauskoja nauruharjoituksia, mieltä ja kehoa lämmittävät harjoitukset, erilaisia liikeharjoituksia, herskyvä vapaanauru-osio (ns. naurumeditaatio) – syvähengitys, verryttelyt, huudahdukset, kiitokset. Nyt nauru saa näkyä! Kutsun sinut mukaan nauramaan itsesi terveemmäksi ja hyvinvoivaksi – tarvitaan vain halu nauraa. Naurujen välissä tehtävät syvähengitysharjoitukset muistuttavat tavallisesta joogasta. Lopuksi keventävä loppurentoutuminen. Eija Keräsen sanoin ”Useimmiten minulla on hauskaa ja loppuaikana yhä enemmän”. Iloitse, koe huumorintajukohtauksia ja iske naurusuoneen. Kohotetaan tunnelmaa ja voidaan paremmin

Mindfulness tekee elämästä tyydyttävämpää ja auttaa vähentämään mielen murheita huomion kiinnittämisellä ajatuksiin ja aistimuksiin. Tietoisuustaidot auttavat säätelemään ajatuksia, käyttäytymistä, havaintoja, kokemuksia, tulkintoja, tapoja ja tunteita. Tietoinen läsnäolo on tehokas elämänhallinnan menetelmä ja meditaatiotekniikka. Hyväksyvä tietoinen läsnäolo on yhtä tärkeää kuin luku- ja kirjoitustaito. Tietoisuus on monien ilmiöiden summa, joka on hajautettu aivoihin ja periaatteessa koko kehoon. Läsnäolon jalo taito! Tietoinen läsnäolon harjoittelu, kyky elää ja olla läsnä nykyhetkessä itseään eheyttäen. Tekemättömien tehtävien, huomisen tai menneiden jauhaminen vie turhaa energiaa. Tavoitteena lisätä tyytyväisyyttä, onnellisuutta ja rauhaa sekä vahvistaa mielen hyvinvointia ajatusten hallinnan ja aistimuksien kautta.
Aikuisille tehtyjen tutkimusten mukaan tietoisuustaidoista on selkeää hyötyä myös fyysiselle terveydelle. Vaikutukset näkyvät myös aivotutkimuksissa. Tietoisesta läsnäolosta, tietoisesta elämästä ja meditaatiosta ei enää haeta apua stressinlievitykseen, ahdistukseen ja rentoutukseen vaan niiden avulla halutaan myös parantaa sekä tukea työ- ja toimintakykyä, sekä työtehoa, jaksamista ja työhyvinvointia. Tietoisesta läsnäolosta on apua monenlaisissa haastavissa elämäntilanteissa, koska siinä ei keskitytä vaikeuksiin sinänsä vaan niiden kohtaamiseen. Tarvitsemme tietoista läsnäoloa myös ihmissuhteissamme. Olemalla hyväksyvästi läsnä voimme keskittyä yhteyteen, ymmärrykseen, empatiaan ja rakkauteen. Tietoisuustaidot opettavat elämään kaiken kanssa ja sietämään paremmin ihmisiä ja asioita.
Mennyttä ja tulevaa ei ole, mutta tämä hetki on. Pysähtyminen ja oleminen ovat vaikeita nyky-yhteiskunnassa. Elämää ei tule koko ajan tulkita ja analysoida. Parempi on kokea asiat ja tunteet välillä myös sellaisina kuin ne tulevat. Tule tekemään kanssani monipuolisia tietoisuustaitoharjoituksia ja kehitä arjen hyväksyvää, tietoista läsnäoloasi. Pidetään huolta mielen ja kehon kunnosta! Löydetään uusia tapoja tehdä asioita. Enää ei tarvita niin paljon vääntämistä ja kierroksia, vaan asiat tapahtuvat helpommin. Täyttä elämää mielen ja kehon viisaudella! Ole tässä hetkessä tietoisena ja rentoutuneena läsnä.

Haluatko oppia stressinhallintaa ja olemaan enemmän läsnä arjessasi? Onko sinun vaikea rentoutua ja rauhoittua, tai onko sinulla univaikeuksia? Tai hallitsevatko kivut ehkä elämääsi? Onko sinun vaikea keskittyä ja priorisoida tehtäviä henkisessä elämässä ja työssä? Teetkö tietoisia havaintoja? Onko valintojen ja päätösten tekeminen vaikeaa jopa taitamatonta? Nautitko elämäntaidoistasi vai kärsitkö niiden puutteista?

Mindfulnessin tehokkuus on varmistettu säännöllisesti harjoiteltuna mm. stressin, uupumuksen, kroonisen kivun, murehtimisien, masennuksen ja tunne-elämän epävakaisuuden osana. Hyödyt lisäävät stressin hallintaa ja rentoutumiskykyä, kuormittamistekijät ja emotionaalinen väsymys vähenevät. Myös mindfulness parantaa kykyä hallita kroonista kipua ja muita oireita. Selkeyttää ihmissuhteita, sisäistä tasapainoa, virkistää ja kohentaa hyvinvointia. Keho, mieli ja sosiaaliset suhteet vahvistuvat. Keskittymiskyky, uni, rentous, sosiaaliset taidot ja toimintakyky kehittyvät paineiden ja kiireiden alla.

Tehokkaat ja yksinkertaiset joogahengitys- ja mietiskelyharjoitukset johdattavat tietoisteen ja hyväksyvään läsnäoloon. Mindfulness menetelmän ja harjoitteiden avulla kehomme rentoutuu ja mielemme rauhoittuu. Kurssilla opit mistä Mindfulness menetelmässä on kyse ja kuinka hyödyntää menetelmää ja harjoitteita omassa arjessasi, elämässäsi ja työssäsi. Ihminen eheytyy ja saa uudelleen yhteyden elinvoimaansa, iloonsa ja hyvinvointiinsa oppimalla elämään tasapainoisesti, nykyhetkessä ja haastavissa tilanteissa.

Mindfulness menetelmästä on tehty tutkimuksia ja sen on todettu lisäävän stressin-, paineen ja pettymyksensietokykyä ja valmiutta elää nykyisessä jatkuvassa muutoksessa. Harjoitteiden on myös todettu ennaltaehkäisevän ahdistusta, auttavan univaikeuksiin, keskittymisvaikeuksiin ja kivunhoidossa sekä helpottavan tunteiden hallinnassa.

Opettelemme vahvistamaan läsnäoloa ja kiinnittämään tietoisesti huomiomme nykyhetkeen. Opit myös tuntemaan kehosi ja itsesi paremmin ja vahvistamaan hyvinvointiasi. Samalla keskitytään lisäämään elämääsi terveyttä, tasapainoa, tyytyväisyyttä ja onnellisuutta!

”Mikä minussa on vikana” – ”laiska, tyhmä, saamaton” –”heikkoutta”. Joka viides ihminen on eritysherkkä, mutta tätä piirrettä on alettu ymmärtämään vasta nyt. Kuulutko heihin? Millaista on olla erityisherkkä – pulmatilanteissa, parisuhteessa, arjessa, koulussa, työelämässä? Informaatiomäärä voi tuntua paikka paikoin suorastaan ylivoimaiselta. Oletko erityisherkkä vai vähän kaikkea? Erityisherkkyys on synnynnäinen inhimillinen piirre ja hermojärjestelmän ominaisuus. Erilaiset tunne- ja aistiärsykkeet – niin sisäiset kuin ulkoisetkin – koetaan huomattavasti voimakkaampana. Erityisherkkä havainnoi syvällisemmin sekä ympäröivää että omaa sisäistä maailmaansa. Vaarana loppuun palaminen. He huomioivat ja tuntevat syvemmin. Erityisherkkyys ei näy ulospäin. Heitä on naisissa ja miehissä yhtä paljon.

Erityisherkkyys on osana persoonallisuutta. Erityisherkällä ihmisellä on huippuominaisuuksia ja hän kokee kaiken voimakkaammin – ja unohtaa siinä samassa huolehtia itsestään. Jos olet herkkä, miten voit oppia pitämään huolta itsestäsi? Opetellaan lisää itsetuntemusta ja eletään aistien oman näköistä elämää. Miten voi tukea erityisherkkää lasta, nuorta ja aikuista lapsiperhearjessa, koulussa, työelämässä, väkijoukossa ettei ylikuormittuminen jää taakaksi! Oman jaksaminen ja rajojen tunnistaminen. Yksilöllisyys, erilainen perimä, ympäristö, kasvatus, kokemusmaailma, koulutus, aistijärjestelmä jne. selittävinä tekijöinä. Erityisherkkien aivot aktivoituvat enemmän kuin muiden.

Ihmisten erilaisuus on ”raivostuttavaa” toisaalta opettavaista, rikkautta eikä taakkaa. Oletko ihmiskeskeinen, asiakeskeinen, hallitseva, mukautuva? Päätöksenteko itsenäistä ja rationaalista vai kaipaatko muiden ihmisten tukea ja mielipiteitä?
Harkinta? Havainnoitsija? Impulsiivisuus? Tavoitteita? Ongelmia? Ujo? Arka? Ahdistuva? Nirso? Hankala ihminen? Aistiyliherkkä? Voimakas empatia? Liikuttumisen kyky? Voimakas tunnekokemus? Virittyneisyys? Emotionaalinen reaktiokyky? Vivahteiden vaistoaminen? Ärsykkeiden liiallisuus? Syvällinen käsittely? Vaistonvaraisuus, intuitiot?
Kaikki erityisherkät ovat erilaisia sekä aistiherkkyydeltään, tunnetasoltaan että luonteenpiirteiltään. Herkät voivat olla introverttejä ja ujoja tai myös ulospäinsuuntautuneita ekstroverttejä (noin 30 %) ja sosiaalisia tapauksia. Kovat äänet, melut, hajut, maut ja tunnetilat, kiire koetaan voimakkaasti, samoin visuaaliset elementit kuten värit, valot ja liikkeet. Keskushermostoa stimuloivat aineet, kuten kahvi, vaikuttaa erityisherkkään voimakkaammin. Aistiärsykkeet havaitaan voimakkaammin, mutta aistit eivät ole tarkemmat. Myös syvällisyys on yhdistävä piirre; reagointi omiin ajatuksiin, tunteisiin, kohtaamisiin. Asioita katsotaan monesta eri näkökulmasta, pohdiskellaan sekä huomioidaan eri vaihtoehtojen seurauksia ja vaikutuksia. Kuusi faktaa erityisherkistä. Olet tunnollinen. Sinulla on eloisa mielikuvitus. Rakastetaan kovaa ja nopeasti. Ylikuormitutaan helposti. Aistitaan helposti ympäristön energia. Lapsi saa kuulla olevansa herkkä ja ujo lapsi. Opetellaan kääntämään herkkyys voimaksi. Voimaannutaan yhdessä – hyödymme toinen toistemme persoonallisuuden piirteestä!! Meistä jokainen hyötyy hyvistä ympäristöistä. Tule hakemaan kannustusta, rohkaisua, tukea ja ymmärrystä sekä vinkkejä oman persoonallisuuden esiin ottamiseen. Näin saadaan vahvuutesi parhaat ominaisuudet näkyville!
Me kaikki olemme erilaisia, kumpikaan ei toista parempia.

Mindfulness tekee elämästä tyydyttävämpää ja auttaa vähentämään mielen murheita huomion kiinnittämisellä ajatuksiin ja aistimuksiin. Tietoisuustaidot auttavat säätelemään ajatuksia, käyttäytymistä, havaintoja, kokemuksia, tulkintoja, tapoja ja tunteita. Tietoinen läsnäolo on tehokas elämänhallinnan menetelmä ja meditaatiotekniikka. Hyväksyvä tietoinen läsnäolo on yhtä tärkeää kuin luku- ja kirjoitustaito. Tietoisuus on monien ilmiöiden summa, joka on hajautettu aivoihin ja periaatteessa koko kehoon. Läsnäolon jalo taito! Tietoinen läsnäolon harjoittelu, kyky elää ja olla läsnä nykyhetkessä itseään eheyttäen. Tekemättömien tehtävien, huomisen tai menneiden jauhaminen vie turhaa energiaa. Tavoitteena lisätä tyytyväisyyttä, onnellisuutta ja rauhaa sekä vahvistaa mielen hyvinvointia ajatusten hallinnan ja aistimuksien kautta.
Aikuisille tehtyjen tutkimusten mukaan tietoisuustaidoista on selkeää hyötyä myös fyysiselle terveydelle. Vaikutukset näkyvät myös aivotutkimuksissa. Tietoisesta läsnäolosta, tietoisesta elämästä ja meditaatiosta ei enää haeta apua stressinlievitykseen, ahdistukseen ja rentoutukseen vaan niiden avulla halutaan myös parantaa sekä tukea työ- ja toimintakykyä, sekä työtehoa, jaksamista ja työhyvinvointia. Tietoisesta läsnäolosta on apua monenlaisissa haastavissa elämäntilanteissa, koska siinä ei keskitytä vaikeuksiin sinänsä vaan niiden kohtaamiseen. Tarvitsemme tietoista läsnäoloa myös ihmissuhteissamme. Olemalla hyväksyvästi läsnä voimme keskittyä yhteyteen, ymmärrykseen, empatiaan ja rakkauteen. Tietoisuustaidot opettavat elämään kaiken kanssa ja sietämään paremmin ihmisiä ja asioita.
Mennyttä ja tulevaa ei ole, mutta tämä hetki on. Pysähtyminen ja oleminen ovat vaikeita nyky-yhteiskunnassa. Elämää ei tule koko ajan tulkita ja analysoida. Parempi on kokea asiat ja tunteet välillä myös sellaisina kuin ne tulevat. Tule tekemään kanssani monipuolisia tietoisuustaitoharjoituksia ja kehitä arjen hyväksyvää, tietoista läsnäoloasi. Pidetään huolta mielen ja kehon kunnosta! Löydetään uusia tapoja tehdä asioita. Enää ei tarvita niin paljon vääntämistä ja kierroksia, vaan asiat tapahtuvat helpommin. Täyttä elämää mielen ja kehon viisaudella! Ole tässä hetkessä tietoisena ja rentoutuneena läsnä.

Haluatko oppia stressinhallintaa ja olemaan enemmän läsnä arjessasi? Onko sinun vaikea rentoutua ja rauhoittua, tai onko sinulla univaikeuksia? Tai hallitsevatko kivut ehkä elämääsi? Onko sinun vaikea keskittyä ja priorisoida tehtäviä henkisessä elämässä ja työssä? Teetkö tietoisia havaintoja? Onko valintojen ja päätösten tekeminen vaikeaa jopa taitamatonta? Nautitko elämäntaidoistasi vai kärsitkö niiden puutteista?

Mindfulnessin tehokkuus on varmistettu säännöllisesti harjoiteltuna mm. stressin, uupumuksen, kroonisen kivun, murehtimisien, masennuksen ja tunne-elämän epävakaisuuden osana. Hyödyt lisäävät stressin hallintaa ja rentoutumiskykyä, kuormittamistekijät ja emotionaalinen väsymys vähenevät. Myös mindfulness parantaa kykyä hallita kroonista kipua ja muita oireita. Selkeyttää ihmissuhteita, sisäistä tasapainoa, virkistää ja kohentaa hyvinvointia. Keho, mieli ja sosiaaliset suhteet vahvistuvat. Keskittymiskyky, uni, rentous, sosiaaliset taidot ja toimintakyky kehittyvät paineiden ja kiireiden alla.

Tehokkaat ja yksinkertaiset joogahengitys- ja mietiskelyharjoitukset johdattavat tietoisteen ja hyväksyvään läsnäoloon. Mindfulness menetelmän ja harjoitteiden avulla kehomme rentoutuu ja mielemme rauhoittuu. Kurssilla opit mistä Mindfulness menetelmässä on kyse ja kuinka hyödyntää menetelmää ja harjoitteita omassa arjessasi, elämässäsi ja työssäsi. Ihminen eheytyy ja saa uudelleen yhteyden elinvoimaansa, iloonsa ja hyvinvointiinsa oppimalla elämään tasapainoisesti, nykyhetkessä ja haastavissa tilanteissa.

Mindfulness menetelmästä on tehty tutkimuksia ja sen on todettu lisäävän stressin-, paineen ja pettymyksensietokykyä ja valmiutta elää nykyisessä jatkuvassa muutoksessa. Harjoitteiden on myös todettu ennaltaehkäisevän ahdistusta, auttavan univaikeuksiin, keskittymisvaikeuksiin ja kivunhoidossa sekä helpottavan tunteiden hallinnassa.

Opettelemme vahvistamaan läsnäoloa ja kiinnittämään tietoisesti huomiomme nykyhetkeen. Opit myös tuntemaan kehosi ja itsesi paremmin ja vahvistamaan hyvinvointiasi. Samalla keskitytään lisäämään elämääsi terveyttä, tasapainoa, tyytyväisyyttä ja onnellisuutta!